Purra: Budjetin alijäämä nousee 12,2 miljardiin ensi vuonna, sote ja korkomenot vain paisuvat, menolisäyksiä niukasti

Kuntaliitto: Kirjaus uusista säästöistä epäselvä

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallion mukaan leikkaukset valtion kotoutumiskorvauksista pakottaisivat kunnat laittamaan kotoutumiseen enemmän omaa rahaansa.

Kotoutumispalveluiden tarve ei ole vähenemässä.

– Kun valtio vetäytyy rahoitusvastuustaan, kunnat joutuvat laittamaan näihin palveluihin enemmän omaa rahaansa, ja hyvinvointialueet joutuvat miettimään muita säästötoimia, jotta palvelut saadaan toimimaan, Punakallio sanoo.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi tiedotustilaisuudessa, että uutena säästötoimena valtion kunnille maksamia kotoutumisen edistämiskorvauksia lasketaan. Tavoiteltu kokonaissäästö on 58 miljoonaa euroa.

Kyseisillä korvauksilla valtio korvaa pakolaisten vastaanoton ja kotoutumisen kustannuksia kunnille ja hyvinvointialueille. Niillä rahoitetaan ohjausta, neuvontaa ja kotoutumista edistäviä sotepalveluita.

Punakallion mukaan VM:n kirjaus leikkauksen suuruudesta on kuitenkin epäselvä:

“Toimeentulotuen kotoutumiskorvauksiin kohdennetun säästön toimeenpanoa tarkennetaan siten, että päätetty säästö (-58 miljoonaa euroa) toteutuu täysimääräisesti”, VM:n tiedotteessa todetaan.

Punakallion tulkitsee, että koko 58 miljoonaa euroa ei ole uusia leikkauksia, vaan kokonaissäästö, johon pääsemiseksi lisätoimia tarvitaan.

– On selvää, että kotoutumiskorvauksia leikataan ja niihin kohdennetaan säästöjä. Mutta mikä määrä on uutta säästöä, se ei tästä selviä, Punakallio sanoo.

Tiedotustilaisuuden seuranta tässä artikkelissa on päättynyt. Jatkamme uutisointia valtiovarainministeriön budjettiehdotuksesta Ylen verkkosivuilla sekä uutislähetyksissä.

Luvut tarkentuvat syksyllä

Esityksensä lopuksi Purra korostaa hallituksen ponnistelevan kovasti, mutta kaikesta tekemisestä huolimatta alijäämän olevan hyvin syvä.

Budjettiehdotuksen luvut perustuvat valtiovarainministeriön kesäkuun ennusteeseen. Luvut tulevat tarkentumaan syyskuun alun budjettiriihessä, johon toimitetaan valtiovarainministeriön uusi ennuste.

Purran odotukset ennusteen suhteen eivät vaikuta olevan korkealla.

– En ole vielä itse työhuoneeseeni saanut positiivisesti yllättäviä lukuja. Se päivä on vielä edessä, mutta ehkä se vielä joskus tulee, Purra arvelee.

Säästötoimia noin 100 miljoonan euron edestä

Valtiovarainministeriön ehdotuksessa on korvaavia säästötoimia reilut 100 miljoonaa euroa. Ne ovat säästöjä, joista on sovittu aikaisemmin, mutta ministeriöt eivät ole kohdentaneet niitä.

Suurin säästötoimista on 58 miljoonaa euroa ja se kohdistuu valtion kunnille maksamiin korvauksiin kotoutumisen edistämisestä. Lisäksi kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan osoitettua valtion rahoitusta vähennetään 20 miljoonalla eurolla. Säästöjä tulee myös liittyen keliakiakorvauksiin, asumistuen kuntaryhmien muuttamiseen sekä C-hepatiitin eliminointiohjelmaan.

Hyvinvointialueiden tilanne murheenkryyninä

Avaa kuvien katselu

Purra kertoo, mikä selittää kasvanutta alijäämää. Tärkeimpänä syynä on Purran mukaan pitkään jatkunut heikko suhdannetilanne, joka heikentää verotulojen kasvua.

Lisäksi sote-menojen kasvu paisuttaa alijäämää.

– Sote-menot kasvavat säästöistä huolimatta. Jälkikäteistarkastus ensi vuoden pohjassa on 1,5 miljardia euroa, mikä kuvaa viime vuonna syntynyttä alijäämää, johon ei ollut alunperin varauduttu. Se on merkittävä lukema, Purra sanoo.

Jälkikäteistarkastus tarkoittaa sitä, että valtio tarkistaa hyvinvointialueiden rahoitusta ylöspäin korvatakseen syntyneen alijäämän.

Kaikki hyvinvointialueet ovat tehneet reipasta alijäämää koko olemassaolonsa ajan.

Sote-menojen osuus budjetista on Purran mukaan kolmisenkymmentä prosenttia. Purra korostaa, että myös hallituksen aiemmin linjaamien hyvinvointialueita koskevien säästöjen on tärkeää toteutua.

Myös muun muassa korkomenot ovat kasvaneet keväällä arvioituun verrattuna. Valtionvelan korkomenojen arvioidaan olevan 3,5 miljardia euroa vuonna 2025.

Uusia menolisäyksiä niukasti

Avaa kuvien katselu

Uusia menolisäyksiä tehtiin 13 miljoonan euron edestä. Purran mukaan liikkumavara budjettia tehdessä oli olematon ja lisäykset olivat täysin välttämättömiksi katsottuja ja kertaluonteisia menoja. Ne liittyvät turvallisuuteen ja esimerkiksi tekniseen valvontaan.

Purra korostaa, että heikentyneet luvut suhteessa kevään arvioituun kehykseen eivät liity uusiin menolisäyksiin.

Purra: Velkasuhteen kasvu saadaan pysähtymään 2027

Purran mukaan velkasuhteen kasvu saadaan pysähtymään vuonna 2027, mikäli hallituksen päätökset sekä hallitusohjelmassa että kehysriihessä tehdyt lisäpäätökset saadaan voimaan siinä aikataulussa, missä niistä on sovittu.

Velkasuhde kuitenkin lähtee nopeasti uuteen nousuun, mikäli tämän jälkeen ei jatketa tiukalla linjalla.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa ei tehty päätöksiä uusista säästötoimista.

Velka kasvaa aiemmin ennakoitua enemmän

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) aloittaa tiedotustilaisuuden kertomalla talouden isosta kuvasta.

– Mitään henkseleitä ei vielä kannata paukutella talouden kuvan kannalta, mutta erilaisia valopilkkuja siellä täällä on, Purra sanoi.

Budjettiehdotuksessa alijäämä tulee nousemaan 12,2 miljardiin euroon. Tämän verran valtio joutuu siis ottamaan velkaa kattaakseen menonsa.

Vielä keväällä ensi vuoden alijäämän arvioitiin olevan 10,7 miljardia euroa. Velkamäärän kasvua selittää se, että taloustilanne on heikompi, kuin vielä keväällä arvioitiin.

Valtiovarainministeriön mukaan alijäämä olisi 16 miljardia euroa, mikäli hallitus ei olisi toteuttanut julkista taloutta vahvistavia toimia. Kuluvaan vuoteen verrattuna alijäämä on ensi vuonna 0,6 miljardia euroa pienempi.

Budjetti on kokonaisuudessaan 88,1 miljardia euroa.

Ylen lähteen kova väite: Valtion budjetin alijäämä nousee 12 miljardiin

Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvion alijäämän suuruus on kasvamassa keväällä odotetusta 10,7 miljardista eurosta noin 12 miljardiin euroon.

Alijäämän nousua selittää muun muassa verotulojen odotettua heikompi kertymä.

Keväällä odotettiin myös talouden kasvun alkavan aiemmin kuin nyt ennakoidaan toteutuvan.