Kauniina kesäpäivänä saattaa helposti toivoa pilvetöntä taivasta.
Kannattaa kuitenkin varoa, mitä toivoo, sillä pilvet ovat vähenemässä eikä se ole hyvä asia.
– Ilman pilviä ei ole elämää. Pilvet viilentävät maapalloa ja kun maapallo on tummunut jo pitkään, se on johtanut siihen, että auringonvalo lämmittää maapalloa, sanoo Ocience-yhtiön perustaja Tomi Nyman.
Paitsi että pilvet rajoittavat maapallon kuumenemista, talvisin ne suojaavat liialta kylmyydeltä estämällä lämpöä karkaamasta takaisin avaruuteen. Ne myös muodostavat varjoja ja vesisateita, joita tarvitaan juomavedeksi sekä ruoanviljelyyn että metsien kasteluun.
Siksi pilvien väheneminen on huolestuttava uutinen.
Nyman kutsuu ilmiötä pilvikadoksi. Ociencen missiona on sen pysäyttäminen.
Pilvet ovat maanpäällisen elämän elinehto
Pilvikato on ongelma etenkin valtamerten yläpuolella.
Tummat valtameret varastoivat enemmän auringon lämpöä, mikä kiihdyttää maapallon lämpenemistä. Noin 70 prosenttia maapallosta on meren peitossa.
Alkuvuodesta julkaistun tutkimuksen mukaan Itämeren alueella pilvet ovat vähentyneet merkittävästi.
Se puolestaan on johtanut pidempiin kesiin.
Tutkimuksen mukaan vuonna 2012 kesä alkoi Pohjois-Euroopassa keskimäärin 18 päivää aikaisemmin ja päättyi 12 päivää myöhemmin kuin vuonna 1953.
Itämeren alueella auringon säteilyn on havaittu lisääntyneen huomattavasti viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana.
Toisen tutkimuksen mukaan pilvien määrä kesäaikana Grönlannin alueella väheni 84 prosenttia vuosina 1982–2009.
Luontokato aiheuttaa pilvikatoa
Nymanin mukaan pilvikato on viime vuosina edennyt kiihtyvällä tahdilla, ja keskeisiä syitä ovat luontokato ja ilman pienhiukkasten eli aerosolien väheneminen.
Pilvet ovat vesipisaroiksi tai jääkiteiksi tiivistynyttä vesihöyryä, ja aerosolit ovat keskeisiä niiden muodostumiselle.
Aerosolihiukkasia taas muodostuu muun muassa kasveista yhteyttämisen sivutuotteena syntyvien hiilivetyjen kautta. Luontaisia aerosoleja tuottavat erityisesti metsien puut ja merien plankton.
Helsingin yliopiston professorin Markku Kulmalan mukaan isojen aerosolihiukkasten määrä oli huipussaan 20 vuotta sitten. Sen jälkeen niiden määrä on lähtenyt laskuun.
– Ilman aerosolihiukkasia ei ole pilviä. Ja ilman pilviä meillä ei ole sadetta. Ilman sadetta ei ole elämää.
Tomi Nymanin mukaan aerosolit ovat pilvien muodostuksen kannalta kriittisiä. Kun ne vähenevät, vähenevät myös pilvipisarat. Sen seurauksena pilvien elinikä lyhenee.
– Jos aerosoleja on liian vähän, vesipisarat eivät tiivisty eivätkä pilvet muodostu. Silloin meillä syntyy pilvikato.
Toisaalta myös laivojen rikkipäästöjen vähentyminen EU:n rikkidirektiivin myötä on vähentänyt pilviä.
Pilvet hyötyvät rikkipäästöistä, sillä rikkihappo on merkittävin pienhiukkasten tuottaja ilmakehässä, Markku Kulmala sanoo.
– Mitä vähemmän meillä on rikkipäästöjä, sitä vähemmän syntyy rikkihappoa.
Tomi Nymanin mukaan kuumenemiseen etenkin alueilla, joissa aiemmin oli ollut paljon laivaliikennettä, asiaan havahduttiin vasta muutama vuosi sitten.
Miten pilvikatoa voi hidastaa?
Tomi Nymanin mukaan tärkein keino pysäyttää tai ainakin hidastaa pilvikatoa olisi globaali kulutuksen ja päästöjen puolittaminen.
– Kun luonto palautuu, sen omat mekanismit mahdollistavat aerosolituotannon palautumisen ja siten pilvien muodostamisen. Nyt ei ole nähtävissä, että ihmiskunta kovin nopeasti puolittaisi kaiken energian ja materiaalin kuluttamisen.
Ociencen yksi ratkaisu pilvikatoon on planktonin kasvun kiihdyttäminen valtamerissä. Kasviplankton toimii valtamerillä ruokaravintoketjun perustana, ja siten mahdollistaa muiden lajien elpymisen, Nyman selittää.
– Kun lajit elpyvät, aerosolituotanto palautuu yhteyttämisen ja muun mikrobitoiminnan kautta. Silloin meret jäähtyvät ja pilvet palautuvat. Samalla myös merten happamoituminen hidastuu.
Nyman muistuttaa, että planktonin istuttaminen soveltuu keinona lähinnä valtameriin eikä pieniin rehevöityneisiin sisämeriin, kuten Itämereen.
Hänen mukaansa asialla on kiire.
– Pilvikatoon ja aerosolituotantoon liittyvät haasteet pitäisi ratkaista seuraavan parin vuosikymmenen aikana.