Suositun maamerkin käyttökielto näkyy kansallispuistossa: yhtä potuttaa, toinen ottaa rennosti

Repoveden kansallispuiston Lapinsalmen sillan remontti alkaa myöhemmin syksyllä – osa retkeilijöistä on jo vaihtanut maisemaa.

Lapinsalmen silta Repoveden kansallispuistossa on tärkeä kohde retkeilijöille.
  • Vesa Grekula

Repoveden kansallispuistoon retkeilemään tullut porvoolainen Päivi Alander ei peitellyt harmistustaan, kun hänelle selvisi, että tutuksi käynyt Lapinsalmen silta on turvallisuussyistä käyttökiellossa.

– Otti ihan hirveästi päähän, Alander puuskahtaa.

Repoveden kansallispuiston pääsisäänkäynti Lapinsalmi on vuodesta toiseen ollut retkeilijöiden keskuudessa ylivoimaisesti suosituin reittien aloituspaikka.

Repoveden Kansallispuiston alueella sijaitsee kolme parkkipaikkaa, Lapinsalmi ja Tervajärvi eteläpuolella ja Saarijärvi pohjoispuolella, jotka karttagrafiikka näyttää. Lapinsalmen parkin lähellä sijaitsee Lapinsalmen silta.
Repoveden kansallispuistossa on kolme sisäänkäyntiä pysäköintialueineen. Metsähallituksen laskurit rekisteröivät kävijöitä maastossa ja parkkipaikoille kulkevaa liikennettä sisääntuloteillä. Kuva: Jasmina Kauta / Yle

Lapinsalmelta alkaa muun muassa runsaan kolmen kilometrin mittainen Ketunlenkki. Reitin varrella oleva Lapinsalmen silta on yksi kuvatuimmista Repoveden maamerkeistä.

Ketunlenkki on Metsähallituksen mukaan etenkin perheiden suosiossa.

Lapinsalmen riippusilta Repoveden kansallispuistossa.
Repovesi on Suomen kahdeksanneksi suosituin kansallispuisto. Kuva: Antro Valo / Yle

Metsähallituksen mukaan tähän asti noin 70 prosenttia Repoveden kävijöistä on aloittanut retkensä Lapinsalmelta.

Harmitus haihtui

Vaikka porvoolainen Päivi Alander kertoikin, että Lapinsalmen retken väliinjääminen ”ottaa päähän”, ei hän oikeasti ole kovin tyytymätön.

Luonnon rauhaa Alander nimittäin löysi myös kansallispuiston eteläisen sisäänkäynnin eli Tervajärven maisemista.

Porvoolainen Päivi Alander Repoveden kansallispuistossa Tervajärvellä.
Päivi Alander on retkeillyt Repovedellä parisenkymmentä kertaa. Kuva: Antro Valo / Yle

Tervajärvellä Alander oli nyt ensimmäistä kertaa.

– Täällä on ehkä vähän hiljaisempaa kuin Lapinsalmella. Siellä on jopa tungosta, Alander vertailee.

Kouvolan ja Mäntyharjun alueilla sijaitsevan kansallispuiston suosittu silta on ollut käyttökiellossa koko alkuvuoden.

Liikenne Tervajärvelle vilkastunut

Päivi Alanderin lisäksi myös moni muu Repoveden kävijä näyttää valinneen retkensä aloituspaikaksi tänä kesänä jonkin muun kuin kestosuosikki Lapinsalmen.

Parkkialueelle pysäköityjä autoja Repoveden kansallispuistossa Tervajärvellä.
Tervajärven parkkipaikka oli lähes täynnä elokuisena arkipäivänä. Kuva: Antro Valo / Yle

Repoveden virallisten kävijämäärien laskenta on vielä kesken, mutta suunta on selvillä.

– Näkemys on, että Lapinsalmen kautta käyntien määrä on vähentynyt ja Saarijärven ja Tervajärven kautta käyntimäärä on suurempi kuin aikaisemmin, sanoo Metsähallituksen tuoteomistaja Tero Mustonen.

Lisäksi niin kutsutun kansallispuistojunan suosio on hiipunut.

VR:n mukaan Hillosensalmella pysähtyvän junan matkoja kertyi heinäkuussa noin 700. Viime vuoden heinäkuussa matkoja oli vielä noin 1 100.

Junalta on muutaman kilometrin mittainen jatkoyhteys linja-autolla nimenomaan Lapinsalmelle.

Matkustaja ja VR:n juna Hillosensalmen rautatieasemalla Kouvolan Valkealassa.
Juna pysähtyy Repoveden vieressä Hillosensalmella huhti-lokakuussa kaksi kertaa päivässä. Kuva: Antro Valo / Yle

Viime vuonna Repovedellä kirjattiin runsaat 130 000 käyntiä, joista tammi-heinäkuussa noin 80 000.

Lapinsalmellakin liikettä

Lapinsalmen sillan käyttökielto Repoveden kansallispuistossa ei suinkaan ole hiljentänyt puiston suosituinta lähtöpaikkaa.

Sillan on korvannut pitkin kesää venetaksi sekä käsikäyttöinen lossi.

Retkeilijöitä Lapinsalmen parkkialueella Repoveden kansallispuistossa.
Retkeilijöitä lähdössä vaellukselle Lapinsalmen parkkipaikalla. Kuva: Antro Valo / Yle

Elokuun helteisenä arkipäivänä Lapinsalmelta maastoon suuntaavat rinkkoineen muun muassa vantaalaiset Tinka Rannikko ja Venla Vaittinen. Heillä on tiedossa Tikkurilan lukion biologian kurssiin liittyvä vaellusleiri.

Edessä on 25 kilometriä patikointia ja 13 kilometriä melontaa.

Tinka Rannikko ja Venla Vaittinen Hillosensalmen rautatieasemalla Kouvolan Valkealassa.
Vaellusleirille osallistuvat Venla Vaittinen ja Tinka Rannikko lähtivät Repovedelle junalla. Kuva: Antro Valo / Yle

Lappeenrantalainen Jonna Mäkelä puolestaan on lähdössä noin kymmenen kilometrin päivämatkalle. Retki hoituu vesipullon ja muutaman proteiinipatukan voimin.

Lappeenrantalainen Jonna Mäkelä Repoveden kansallispuiston Lapinsalmen parkkialueella.
Jonna Mäkelä ei ollut aiemmin kuullut Repoveden tämän kesän venetaksipalvelusta. Elokuussa palvelu on käytettävissä viikonloppuisin. Kuva: Antro Valo / Yle

Sillan puute Lapinsalmella ei vaikuttanut reitin valintaan.

– Olisihan niitä muitakin lähtöpaikkoja, mutta lossia olen käyttänyt ennenkin. Ei tehdä siitä ongelmaa, Mäkelä tuumailee.

Juttua varten on haastateltu myös Repovedellä matkailupalveluja tarjoavia yrittäjiä.