Opettajaopiskelijat haluavat enemmän tietoa siitä, miten toimia, jos koulussa liikkuu uhkaava henkilö.
Opiskelijoiden kysymykset ja huoli aiheesta ovat lisääntyneet viime kevään jälkeen, kerrotaan Suomen opettajaksi opiskelevien liitosta sekä opetusharjoitteluja järjestävästä koulusta.
Viime keväänä oppilas ampui kolmea muuta oppilasta Viertolan koulussa Vantaalla. Yksi oppilaista kuoli ja kaksi loukkaantui vakavasti. Opettaja sai ampujan poistumaan koulurakennuksesta.
Tilanteita, joissa uhka tulee koulun ulkopuolelta, ei käydä opinnoissa juurikaan läpi.
Mira Laurinantti
Luokanopettajaksi kuudetta vuotta opiskelevan Mira Laurinantin mukaan kevään jälkeen opiskelijapiireissä on herännyt paljon keskustelua työturvallisuudesta.
Laurinantti opiskelee Tampereen yliopistossa ja toimii Suomen opettajaksi opiskelevien liiton hallituksen puheenjohtajana.
– Tilanteita, joissa uhka tulee koulun ulkopuolelta, ei käydä opinnoissa juurikaan läpi, hän toteaa.
Laurinantin mukaan uhkatilanteissa toimimista saatetaan sivuta opetusharjoitteluissa, mutta se riippuu harjoitteluopettajasta.
– Toivon, että opettajat saisivat paremmat valmiudet tilanteisiin, joissa heidän omaa fyysistä turvallisuutta uhataan, ja miten väkivaltaisten oppilaiden kanssa toimitaan.
Näin yksi koulu panostaa turvallisuuteen
Jyväskylän Normaalikoulussa turvallisuuteen alettiin kiinnittää huomiota aiempaa enemmän viime lukuvuoden aikana.
Normaalikoulun vararehtori Mika Antola kertoo konkreettisista keinoista, joita koulussa on otettu käyttöön.
1. Turvakaapit ja lukot alakouluun
Normaalikoulun alakoulun luokkiin asennettiin kesän aikana turvakaappeja, joissa on uhka- ja vaaratilanteissa tarvittavia varusteita.
Kaapissa on esimerkiksi lamppuja, ensiapuvälineitä sekä lisälukko oveen siltä varalta, että sisään pyrkivällä on käytössään avain.
Kaappeja aiotaan Antolan mukaan hyödyntää myös opettajaharjoittelijoiden koulutuksessa.
2. Turvallisuuskoulutusta kaikille
Oppilaille, henkilökunnalle ja harjoittelijoille järjestetään turvallisuuskävelyitä ja -harjoituksia pari kertaa vuodessa.
Vararehtori Mika Antolan mukaan tavoite on, että kaikilla on hallussa perusasiat koulurakennuksesta, ja oikean tilanteen sattuessa kaikki osaavat toimia rauhallisesti ja yhdenmukaisesti.
3. Enemmän yhteistyötä
Turvallisuusasioissa tehdään Antolan mukaan aiempaa enemmän yhteistyötä muiden kaupungin koulujen kanssa.
Normaalikoulu on osa Jyväskylän yliopistoa, ja sen turvallisuuskäytännöt ovat tähän asti olleet erillään kunnallisten koulujen käytännöistä.
Nyt turvallisuussuunnitelmia on yhdenmukaistettu, ja tiedonkulkua koulujen on välillä parannettu, Antola sanoo.
Hän on mukana työryhmässä, jossa turvallisuutta kehitetään yhdessä kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Mukaan on tarkoitus ottaa myös toisen asteen oppilaitokset ja ammattikorkeakoulu.
Yliopisto lupaa tarkempaa koulutusta
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen johtaja ja yliopistonlehtori Sirpa Eskelä-Haapasen mukaan turvallisuusopetukseen aiotaan jatkossa kiinnittää huomiota aiempaa laajemmin.
Jyväskylän yliopistossa astuivat elokuun alussa voimaan uudet opetussuunnitelmat.
Ulkoapäin tulevan uhan tilanteita on Eskelä-Haapasen mukaan käyty läpi tähänkin asti, mutta nyt aihe on päätetty sitoa tarkemmin tiettyihin opintojaksoihin.
Eskelä-Haapasen mukaan opiskelijoille korostetaan harjoitteluun tai töihin lähtiessä, että turvallisuussuunnitelmasta ja -harjoituksista kannattaa kysyä koulujen rehtoreilta.
Hän pitää tärkeänä, että opiskelijoiden huoli ja kysymykset otetaan kasvatusalojen koulutuksissa huomioon.
– Eihän meillä mitään itsepuolustuskursseja ole, mutta käydään läpi, miten erilaisiin yllättäviin tilanteisiin tulee suhtautua. Näiltä asioilta ei pidä sulkea silmiä.