Syntyvyydessä ainoastaan Keski-Pohjanmaa on pitänyt jo vuosien ajan pintansa, muissa pohjalaismaakunnissa se on laskussa.
– Viime heinäkuussa me ohitimme Pohjois-Pohjanmaan, jota on yleensä pidetty lapsirikkaana maakuntana, Keski-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Jyrki Kaipola muistuttaa.
Etelä-Pohjanmaan liiton yhteyspäällikkö Miika Laurila sanoo, että maakunnan väkimäärä saataisiin kasvuun vain, jos sekä maahanmuuton määrät kasvaisivat, lapsia syntyisi lisää että kunnat saisivat muuttovoittoa.
Eniten ukrainalaisia
Maahanmuuttajien määrä on kasvussa jo kolmatta vuotta. Vuonna 2023 heitä tuli pohjalaismaakuntiin erityisen paljon. Huippulukuja selittää ukrainalaisten suuri määrä. He ovat tilastoissa suurin kansanryhmä kaikissa maakunnissa.
Määrissä näkyvät ne maahanmuuttajat, jotka ovat muuttaneet suoraan kotimaastaan tai muusta maasta maakuntaan. Suomen sisällä muuttaneet toisen maan kansalaiset näkyvät tilastoissa kunnasta toiseen muuttaneina.
Maahanmuuttoa mietitään myös kaavoituksessa
Maahanmuuttajien määrän ennustaminen vaikuttaa kuntien ja kaupunkien suunnitteluun esimerkiksi koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa.
Pohjanmaan liiton aluekehitysasiantuntija Irina Norin mukaan kunnissa pyritään esimerkiksi kaavoituksella välttämään se, että ulkomaalaistaustaisia ohjattaisiin asumaan tietylle alueelle.
Alueilla on erilaisia ja eri hintaisia asuntoja.
– Tällä halutaan välttää se, että alueille syntyy eriarvoistumista ja niin sanottua kasautumisilmiötä, Nori sanoo.
Töiden perässä pohjalaiskuntiin
Opiskelijat muuttavat erityisesti Keski-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle. Myös Etelä-Pohjanmaalla kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Silti Etelä-Pohjanmaa tekee muuttotappiota nuorten ihmisten osalta, Laurila toteaa.
Maakunnassa on maan vähiten korkeakoulutuksen aloituspaikkoja suhteessa nuoriin ikäluokkiin, ja monet joutuvat muutamaan pois opiskelujen perässä.
Pohjalaismaakunnissa opiskelevat eivät välttämättä halua jäädä maakuntaan asumaan valmistumisensa jälkeen. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on vaikea saada työharjoittelupaikkoja.
Esteenä on useimmiten se, ettei yhteistä kieltä löydy, jos opiskelijalta ei suju suomi.
– Se on todella suuri haaste, koska sitä kautta saadaan työelämään tärkeä linkki ja mahdollisesti myös työpaikka, Miika Laurila sanoo.
Pohjalaismaakuntiin muutetaan kuitenkin enimmäkseen työ- ja perhesyistä kuten muuallekin Suomeen.
Etelä-Pohjanmaalla työikäisten eli 15-64-vuotiaiden määrä on viime vuotta lukuunottamatta vähentynyt noin tuhannella vuosittain.
– Eläkkeelle jää vuosittain tuhatkunta eteläpohjalaista, eikä työmarkkinoille tule uusia tekijöitä samaa tahtia.
Keski-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen laskee, että kymmenisen vuoden päästä maakunnassa työpaikkojen määrä tulee kasvamaan parikymmentä prosenttia.