Pienessä Nellimin kylässä Inarin itälaitamilla riittää elokuisena viikonloppuna kuhinaa. Kylän hotellin pihapiiriin on rakenteilla juhlavat markkinat, joihin koko kunnan kolttasaamelaisten toivotaan kokoontuvan. Markkinoiden yhteydessä kolttasaamelaiset juhlivat 75-vuotista asuttamishistoriaansa.
Toisen maailmansodan jälkeen evakosta pohjoiseen palanneet kolttasaamelaiset jäivät odottamaan jopa viideksi vuodeksi, minne he voisivat lähteä rakentamaan uutta elämäänsä vanhan kodin jäätyä uuden rajan taakse silloisen Neuvostoliiton puolelle.
Nellimiläinen Heidi Hänninen on ollut keväästä saakka mukana suunnittelemassa kotikylänsä juhlallisuuksia.
– Se on meille iso juhla. Kolttasaamelaisena minulle on tärkeää, että voimme ja osaamme juhlia oman kansamme parissa, pohtii Hänninen.
Koko kansan elämä ja identiteetti kokivat kolauksen sodan myötä. Pieni kansa joutui taistelemaan kielensä elpymisen puolesta useita vuosikymmeniä. Koltansaamen kieltä puhuu nykyään arviolta vain 400 ihmistä Suomessa. Kieli on elvytystoimista huolimatta vakavasti uhanalainen.
Juhlallisuuksille riittää silti syitä. Haasteista huolimatta nuori kolttasukupolvi on kyennyt säilyttämään kulttuurinsa yhä tänä päivänä. Omaa historiaa ja koettelemuksia ei haluta unohtaa, ja siksi kolttasaamelaiset juhlivat asuttamisen juhlaa joka viides vuosi.
Viikonloppuna juhlallisuuksia on pitkin Inarin kunnan pieniä kolttakyliä, aina Sevettijärveltä Norjan Neideniin ja Keväjärveltä Nellimiin asti.
Juhlaviikonloppu huipentuu sunnuntaina Hännisen kotikylään. Ohjelmassa on kolttasaamelaisille tärkeän pyhittäjä Trifon Petsamolaisen pyhiinvaelluksen lisäksi markkinatunnelmaa oman kansan voimin.
– Meille on tärkeää, että ihmiset pääsevät tapaamaan toisiaan ja kokoontumaan yhteen. Haluamme antaa ihmisille aikaa seurustella yhdessä. Toivottavasti edessä on iloisia jälleennäkemisiä pitkästä aikaa. Me asumme kuitenkin hajallaan ja välimatkaa kylien välillä on, joten on tärkeää saada ihmiset yhteen, sanoo Hänninen.
Viisi vuotta ilman tietoa omasta kodista
Tänä kesänä on kulunut 79 vuotta toisen maailmansodan loppumisesta. Sodan koettelemukset koskettivat erityisesti vanhempaa kolttaväestöä, jotka kokivat evakon.
Sodan loputtua noin tuhat kolttasaamelaista palasi Pohjanmaalta takaisin nykyisen Inarin kunnan alueelle odottelemaan oman kansansa kohtaloa. Kun muu Suomi alkoi jälleenrakentaa sodan tuhoja, jäivät kolttasaamelaiset tyhjän päälle.
Minne ja milloin kokonainen vähemmistö pääsisi rakentamaan omaa elämäänsä uudelleen?
Kolttasaamelaisten lähtö Petsamosta evakkoon tapahtui nopeasti, eikä omasta kodista jäänyt mitään jäljelle.
Valokuvassa kolttasaamelaisten luottamusmies Jaakko Sverloff pelaamassa paaskopeliä kotinsa pihalla Suonikylässä vuonna 1935. Sodan jälkeen kylä jäi rajan taakse.
Evakosta palanneiden kolttasaamelaisten elämä oli muuttunut radikaalisti, eikä tätä osuutta tapahtumista ole juuri kirjoitettu historian kirjoihin, muistuttaa Helsingin yliopiston tutkija Sonja Tanhua.
– Sota-ajat ja uudelleenasuttamisen ajat teettivät paljon erilaisia traumakokemuksia ja taakkaa kolttasaamelaisille, kertoo Tanhua.
Todellisuus oli rankka: Perheiden miehet olivat olleet rintamalla ja naiset lapsineen kotona. Evakkoon lähtö oli tapahtunut todella nopeasti ja kotikylät jäivät taakse. Monien kolttasaamelaisten perheissä kuoli evakon aikana paljon lapsia, ja useat lapset jouduttiin lähettämään pois perheidensä luota sotalapsiksi.
– Heti sodan jälkeen kolttasaamelaiset olivat selviytymistilassa. Oli vain pakko pärjätä, eikä heillä ollut aikaa eikä tilaa edes käsitellä sodan tapahtumia, kertoo Tanhua.
Mennyt aika ja sodan loppumisen aiheuttamat traumat seuraavat yhä kolttakansan jokapäiväistä elämää.
– Asuttamisajat vaikuttavat ja näkyvät yhä kaikessa kolttakulttuurissa, kuten millaisessa asemassa koltansaamen kieli on tänä päivänä. Se näkyy kaikkialla ja sen vuoksi on tärkeää, että nuorempi kolttasukupolvi tuntee myös oman historiansa, pohtii Tanhua.
Juhlat sukupolvelta toiselle
Historian tutkijan mielestä kolttasaamelaisilla riittääkin syytä juhlaan. Kolttasaamelaiset ovat juhlineet historiaansa 70-luvulta lähtien, ja samat teemat nousevat juhlan aiheeksi vuodesta toiseen. Edellisen kerran juhlat järjestettiin viisi vuotta sitten Sevettijärvellä.
– Näissä juhlissa on aina korostunut se, että juhlitaan nimenomaan sitä uutta alkua ja selviämistä. Tämä kansa on edelleen olemassa, ja kolttasaamelainen kulttuuri ja kieli ovat elossa ja osa tätä päivää.
Juhlat ilahduttavat kaikenikäisiä kolttasaamelaisia, ja kokemus elävästä kulttuurista tiivistää pienen kansan yhteisöllisyyttä.
– Ajatus lähti siitä, että pitäisi useammin juhlia, ja nyt juhlat pidetään joka viides vuosi. Kansamme vanhimmat alkavat vanhentua, ja nämä juhlat on heille eräänlainen kunnianosoitus, että olemme yhä täällä. Heidän vuokseen haluamme kokoontua yhteen, painottaa kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff.
Vielä ennen sotaa kolttasaamelaiset asuivat tiiviissä kyläyhteisöissä. Uudelleen asuttamisen myötä yhteisöllisyys alkoi kuitenkin murentua, kun kokonainen kansa jatkoi elämäänsä eri paikoissa.
Kolttasaamelaisten elämä ja tavat ovat poikkeuksetta muuttuneet asuttamisen ajasta alkaen. Suuri osa kolttasaamelaisesta asuu tätä nykyä koltta-alueen ulkopuolella. Sen vuoksi omaa historiaa ja kulttuuria ei voi liiaksi korostaa, sanoo Feodoroff.
– Meillä on pieni ja hajallaan oleva kansa. Nykyiset elämäntavat ovat vaikuttaneet siihen, ettemme näe toisiamme kuten aiemmin. Suuret kokoontumiset ovat meille tärkeitä ja näyttää, että haluamme pitää kulttuurimme elossa. Tarvitsemme voimaa antavia juhlia, pohtii Feodoroff.
Kolttasaamelaisten asuttamisen 75-vuotisjuhlaa vietetään koltta-alueen kylissä Sevettijärvellä, Keväjärvellä ja Nellimissä sekä Norjan Neidenissä 23.–25.8.2024.