Tutkimusalus lähti Murmanskista kohti Jäämeren pohjoista aluetta eli Laptevinmerta Siperian pohjoispuolella, uutisoi Venäjän valtio-omisteinen media GTRK Murman. Bavenit-niminen porausalus lähti matkalleen elokuun puolivälissä.
Tarkoituksena on todistaa, että Venäjällä on oikeus laajentaa reviiriään ja oikeuksiaan Jäämeren pohjassa.
Venäjän alueen laajeneminen Jäämeren pohjassa ei aiheuta suoraa uhkaa länsimaille, uskoo tutkimusprofessori Timo Koivurova Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta. Pohjoinen merenpohja on vaikeasti hyödynnettävää aluetta.
– Rantavaltiot joutuvat neuvottelemaan rajoista (arktisella alueella). Voidaan pohtia, millä tavalla Venäjä käyttäytyy neuvotteluissa ja minkälaisia jännitteitä tämä lisää. Nähdäkseni muuta vaaraa siitä ei ole.
Pohjoisnavan herruudesta on meneillään hakuprosessi, kun sekä Venäjä, Kanada että Tanska-Grönlanti hamuavat sitä itselleen.
Koivurovan mukaan Suomen kannattaa seurata Jäämeren rantavaltioiden kamppailua arktisesta alueesta. Suomi on aktiivinen Arktisen neuvoston jäsen.
Merenpohjan valtaaminen voi näyttää uhoamiselta, varsinkin nyt, kun maailmanpoliittinen tilanne on kiristynyt länsimaiden ja Venäjän välillä.
Venäjä noudattaa merten perustuslakia tarkasti
Yhteistyö Arktisessa neuvostossa on ollut tahmeaa Venäjän vallattua Krimin Ukrainalta vuonna 2014 ja aloitettua suurhyökkäyksen Ukrainaan 2022.
– Mutta mannerjalusta-asiassa on ollut aika paljon yhteistyöhalukkuutta. Se on niin poikkeuksellista näinä aikoina, koska puhutaan kuitenkin Venäjän ja läntisten valtioiden, Nato-jäsenten suhteista.
Venäjä toimii tässä asiassa selkeästi kansainvälisen merioikeusyleissopimuksen mukaisesti.
Miksi Venäjä noudattaa tätä kansainvälistä sopimusta, kun monia muita se rikkoo?
– Noudattamalla merioikeuden sääntöjä Venäjä saa yleisen hyväksynnän rajojensa laajentamiselle, vastaa tutkimusprofessri Timo Koivurova.
Koivurovan mukaan kaikilla Jäämeren rantavaltioilla on halu laajentaa oma mannerjalusta niin pitkälle, kuin se vaan sääntöjen pohjalta on mahdollista.
Merioikeusyleissopimuksessa on myös voimakas halu ristiriitojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen ja riidat pitää viedä riitojenratkaisuelimiin.
– Venäjä saa hyvin todennäköisesti siunauksen mannerjalustatoimikunnalta tälle valtavalle mannerjalustalleen ja sen ulkorajoille.
Hyväksyntä on tullut aiemminkin. Viime vuonna mannerjalustatoimikunta hyväksyi Venäjän aluelaajennushakemuksen osittain.
Nyt Venäjä hakee lisätodisteita hakemuksensa tueksi. Prosessi on hidas: Venäjä teki alkuperäisen hakemuksen jo vuonna 2001.
Jäätynyt yhteistyö sulaa
Venäjän kanssa jäissä oleva arktinen yhteistyö on sulamassa. Arktisen neuvoston työryhmät vähitellen aloittavat työtään. Asiantuntijaryhmien virtuaalikokoukset alkoivat toukokuussa, kertoo tutkimusprofessori Koivurova. Hän on itse mukana yhdessä asiantuntijaryhmässä.
Hän sanoo, että Venäjän kanssa on alueellisia yhteistyöfoorumeja esimerkiksi jääkarhujen suojeluun liittyen.
– On myös keskisen jäämeren kalastussopimus ja globaalit sopimukset, jotka ovat hyvin tärkeitä. Esimerkiksi ilmastonmuutosta ei voi hillitä muuten kuin globaalisti, Koivurova toteaa.
Yhdysvallat ei ole mukana mannerjalustatoimikunnassa, vaikka on rantavaltio.
Miksi Yhdysvallat ei näe sopimuksesta hyötyä?
– Sopimukseen liittyy voimakkaat pakolliset riitojen ratkaisumenetelmät. Esimerkiksi Kiina raahattiin Etelä-Kiinan merestä välitystuomioistuimeen, jota se protestoi voimakkaasti. Siitä annettiin tuomio, joka oli Kiinalle negatiivinen. Sillä tavalla suurvalloilla on monesti ongelmia tämän tyyppisten sopimusten kanssa, Koivurova sanoo.
26.8.2024 klo 7:28 poistettu sanat ”viime vuoden” lauseesta ”Asiantuntijaryhmien virtuaalikokoukset alkoivat viime vuoden toukokuussa, kertoo tutkimusprofessori Koivurova”. Virtuaalikokoukset ovat alkaneet kuluvan vuoden toukokuussa.