Muistatko lapsuuden mökkilomat aina aurinkoisina ja idyllisinä, vaikka todellisuudessa itikat söivät ja vanhemmat riitelivät? Piirtyvätkö työpaikan juhlat mieleen onnistuneina, vaikka avauduit liikaa ja krapulakin oli melkoinen?
Muistojamme ja erityisesti niihin liittyviä tunteita vääristää psykologinen ilmiö nimeltä fading affect bias, vapaasti suomennettuna haalistuvan tunteen vinouma.
Tutkimuksissa on havaittu, että iän myötä vinouma korostuu. Stereotypia vanhuusajalla kasvavasta sentimentaalisuudesta voi siis selittyä ainakin osittain FAB-ilmiöllä.
– Vanhemmiten on ehkä enemmän sellaista nostalgiaa ja sitä, että olipa se ihanaa aikaa se mennyt elämä. Se varmasti vaihtelee jonkin verran yksilöiden välillä, mutta näyttäisi siltä, että tämä kuuluu ihmisyyden peruspakettiin, sanoo aivotutkija Katri Saarikivi.
Kyse ei kuitenkaan ole ainoastaan senioreiden muistoja vinouttavasta ilmiöstä. Yhdessä tutkimuksessa havaittiin, että FAB-ilmiötä esiintyy jo kahdeksanvuotiaissa.
”Ruusunpunaiset lasit” silmillä jo illalla
– Jo päivän lopussa tai seuraavana päivänä voi olla semmoista vinoumaa, että ne positiiviset tunteet on voimakkaampina mielessä, Saarikivi kertoo.
Voimme siis tarkastella muistoja saman päivän aamusta vinoutuneen positiivisesti. Tutkimuksesta riippuen vinouma voimistuu muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen.
FAB-ilmiö aiheuttaa siis sen, että mukaviin tapahtumiin liittyvät positiiviset tunteet haalistuvat hitaammin kuin kielteisiin tapahtumiin liittyvät negatiiviset tunteet.
Mutta miksi ihmeessä?
– Ajatellaan, että se liittyy optimismiin ja toiveikkuuteen ja positiiviseen omaan elämäntarinaan, eli voi olla mielenterveyden kannalta hyvä, että aika kultaa muistot, ja mieleen painuu tarkemmin ne positiiviset tunteet ja mukavat tapahtumat.
Havaintoa tukee se, että mielenterveysongelmaisilla FAB-ilmiötä havaitaan vähemmän.
– Ihmisillä, joilla on masennusta tai ahdistusta, on vähemmän tätä vinoumaa, eli heillä negatiiviset tunteet eivät haalistu nopeammin.
Tutkijat uskovat, että FAB-ilmiön taustalla on evoluution muokkaama mekanismi, joka on auttanut ihmisiä selviytymään vaikeista ajoista keskittymällä enemmän positiivisiin kokemuksiin.
– Sellainen karu selitys tälle ilmiölle voi olla se, että ihmiselo on ollut aika haastavaa ja kurjaa ja jatkuvaa selviytymistaistelua tosi pitkään. Siitä, että muistaa ne hyvät asiat ja jaksaa toivoa, on ollut hyötyä, vaikka on ollut epätodennäköistä että selviää.
Muistimme ei ole pelkästään objektiivinen arkisto tapahtumistamme, vaan pikemminkin tarinankerronnan väline, joka muokkaa kokemuksiamme tavalla, joka voi edistää henkistä hyvinvointiamme.
Yhteys riippuvuuksiin ja myrkyllisiin suhteisiin
Vaikka FAB-ilmiöstä on selkeitä hyötyjä mielenterveydelle, se ei ole täysin vailla haittoja. Ilmiön seurauksena ihmiset saattavat oppia hitaammin kielteisistä kokemuksistaan.
– Jos hyvät muistot korostuvat ja negatiiviset haalistuvat nopeammin, niin voi tyytyä johonkin tilanteeseen, joka ei ole itselle hyvä, Saarikivi kertoo.
Voimme esimerkiksi jäädä epätyydyttävään parisuhteeseen, tai tehdä uudestaan jotain, joka ensimmäisellä tekohetkellä todella tuntui siltä, että ei koskaan enää. Unohdamme krapulan kauhut samalla kun nousuhumalan hurmos korostuu.
– Tutkimuksissa on havaittu, että toisten elämää me pystymme arvioimaan ihan objektiivisesti ja havaitsemaan tarkemmin, että mikä on se negatiivisen ja positiivisen balanssi oikeasti.
Saarikiven mukaan arvioimme itseämme ylipäätään hieman vinoutuneesti.
– Ihminenhän pitää itseään keskimääräistä älykkäämpänä ja parempana ajajana, Saarikivi naurahtaa.