Vastuuministeri Ikonen hyvinvointialueista: ”Yksikään asiantuntija ei suositellut ihan näin suurta määrää”

Kunta- ja alueministeri Ikosen mielestä on liian aikaista tehdä johtopäätöksiä alueiden määrästä. Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja ehdotti torstaina, että alueiden määrä puolitettaisiin.

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen kehottaa seuraavan hallituksen arvioivan hyvinvointialueiden määrää.
  • Kristiina Tolkki
  • Matti Koivisto

Hyvinvointialueista vastaava kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) arvioisi hyvinvointialueiden määrää uudestaan seuraavalla hallituskaudella.

Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola ehdotti Ylen haastattelussa alueiden määrän puolittamista nykyisestä. Hyvinvointialueita on nykyisin 21.

Ikonen sanoo olevansa monesta asiasta Erholan kanssa samaa mieltä. Ikosen mukaan Erholan ehdottama tarkastelun paikka ensi hallituskaudella kuulostaa realistiselta.

– Toki on niin, että yksikään asiantuntija ei suositellut ihan näin suurta määrää alueita, Ikonen sanoo.

Ikosen mukaan tällä hetkellä on kuitenkin tärkeää keskittyä ihmisten palveluiden uudistamiseen, henkilöstön riittävyyteen ja palvelujen saatavuuteen.

– Pitkällä aikavälillä on kyllä syytä arvioida, että kun on tehty näin iso hallintouudistus, niin miten tämä järjestelmä toimii ja millaisia uudistamistarpeita siinä on.

Ikonen korostaa, että istuva Petteri Orpon (kok.) hallitus on sitoutunut siihen, ettei alueita liitetä toisiinsa ilman arviointimenettelyä.

Hyvinvointialue voi päätyä niin kutsuttuun arviointimenettelyyn, mikäli se ei pysty kattamaan kertyneitä alijäämiä vuoden 2026 loppuun mennessä. Jos valtiovarainministeriö arvioi menettelyn aikana, ettei hyvinvointialue näytä selviävän tehtävistään, se voidaan yhdistää muihin alueisiin.

Hyvinvointialueiden alijäämät ovat toistuvasti päässeet yllättämään hallituksen.

Yle uutisoi viime viikolla, että hyvinvointialueiden talous sukeltaa enemmän kuin aiemmin on arvioitu. Alijäämää oli näiden arvioiden perusteella tulossa hieman yli 1,25 miljardia euroa. Vielä huhtikuussa arvioitiin, että pakkasen puolella ollaan yli 860 miljoonaa euroa.

Ikonen odottaa tarkempia tietoja alueiden taloustilanteesta elokuun lopussa.

– Selvää oli, että kun näin iso uudistus tehdään, niin siihen alkuvaiheeseen liittyy muutoskustannuksia. Hyvinvointialueet joutuvat tekemään ensimmäiset budjettiinsa tuntematta talouden tekijöitä ihan tarkkaan.

Keskustan Lohi: ”Pään pensaaseen laittamista todellisilta ongelmilta”

Oppositiopuolue keskusta vastustaa hyvinvointialueiden määrän karsimista. Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi pitää vähentämistä lyhytnäköisenä.

– Se olisi paniikkiratkaisu, joka ei pohjaudu vielä minkäänlaiseen tutkittuun tietoon. Se olisi pään pensaaseen laittamista todellisilta ongelmilta.

Keskusta oli mukana Sanna Marinin (sd.) hallituksessa, joka päätti sote-uudistuksesta ja alueiden lukumäärästä. Lohi ei halua hirttäytyä tiettyyn lukumäärään.

– En sulje pois sitä, etteikö alueita voisi olla joku toinenkin määrä, mutta juuri nyt ei ole viisasta käyttää siihen energiaa. Nyt kannattaisi antaa työrauha ja turvata mieluummin ihmisten palvelut kuin miettiä, mikä on jokin hallinnollinen määrä.

Valtiovarain valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) Eduskunnan Valtiosalissa.
Keskustan varapuheenjohtaja pitäisi hyvinvointialueiden määrän laskemista paniikkiratkaisuna. Lohi kuvattiin eduskunnassa 29. toukokuuta. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle

Helsingin ja Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaava HUS ilmoitti tänään torstaina aloittavansa koko henkilökuntaa koskevat yt-neuvottelut. Niillä tavoitellaan noin 990 henkilötyövuoden vähentämistä. HUSin on sopeutettava talouttaan ensi vuonna 140 miljoonalla eurolla.

Lohi syyttää nykyisestä tilanteesta Petteri Orpon hallitusta. Hän muistuttaa, että palkkakustannukset ovat nousseet, inflaatio kasvanut ja hoitoalaa vaivaa työvoimapula. Työvoimapulaa on paikattu kalliilla vuokratyövoimalla.

– Hallituksen ajamat pakkosäästöt ovat epärealistisia. Ne pakottavat hyvinvointialueet tekemään sellaisia säästötoimia, jotka aiheuttavat tulevaisuudessa vain lisää kustannuksia.