– Asiakkaat ovat sairaampia, kiire on lisääntynyt ja vaatimukset ovat koventuneet. Ja työstä on tullut fyysisesti raskaampaa.
Lähi- ja perushoitajaliitto Superin uusi puheenjohtaja Päivi Inberg kuvailee lähihoitajien työn muutosta ay-pomolle tutuin synkin sanankääntein.
Olemme Inbergin entisellä työpaikalla Järvenpään Jampankaaren Vaahterakodissa. Tämä on tehostetun palveluasumisen yksikkö.
Näissä maisemissa Inberg on työskennellyt ison osan urastaan. Perushoitajaksi 90-luvulla valmistunut Inberg on työskennellyt etenkin vanhusten kanssa. Pääluottamusmiehenäkin hän teki keikkatöitä.
Julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista puhuttaessa toistuu yksi sana: kriisi. Hyvinvointialueiden alijäämät paisuvat ja kroonistunut henkilöstöpula jäytää alan pito- ja vetovoimaa sekä pakottaa alueet turvautumaan kalliiseen vuokratyövoimaan.
Hallituksen suunnitelma alentaa hoitajamitoitusta vaikuttaa juuri Vaahterakodin kaltaisten yksikköjen asukkaiden hoitoon.
– Koko ajan tulee paine, että pienemmälläkin mitoituksella pitäisi pärjätä. Mutta kun haluttaisiin kuitenkin hoitaa laadukkaasti ja hyvin. Meille lähihoitajille on tärkeää, että työ on mielekästä ja pystymme auttamaan. Hallituksen puolelta tulee kuitenkin paine mennä taaksepäin. Mietin aina välillä, onko tämä aivan hölmöläisten hommaa.
Inberg kritisoi hallitusta myös poukkoilusta. Hallitus perui hoitajamitoitukseen aiemmin päätetyn kiristyksen ja aikoo vielä höllentää hoitajamitoitusta nykyisestä 0,65:sta 0,6:een. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi tammikuussa ja laki etenee eduskuntaan syksyllä.
Inbergin mukaan hoitajamitoituksen keventäminen vaikuttaa haitallisesti lähihoitajien työssä jaksamiseen, mutta etenkin vanhuksiin: ulkoilusta, läsnäolosta ja menneiden muistelusta pitää tinkiä. Vähällä väellä hoidetaan ainoastaan minimi: hygienia, ruoka ja lääkkeet.
”Ala ei voi hyvin”
Kuntien eläkevakuuttajan Kevan mukaan vuonna 2022 lähihoitajista oli jo lähes 9 000 hoitajan vaje. Lähihoitajia oli lähes kuudennes vähemmän, kuin mitä olisi tarvittu. Sairaanhoitajia puuttui vielä enemmän, lähes 17 000.
Kevan ennusteen mukaan tilanteeseen ei näy helpotusta. Lähihoitajista joka kolmannen ennustetaan eläköityvän vuoteen 2033 mennessä, sairaanhoitajista eläköityy joka neljäs.
Työvoimapula linkittyy alan houkuttelevuuteen: Kun tekevistä käsistä on pulaa, kuormitus kasvaa.
Ala ei voi hyvin, Inberg toteaa. Pito- ja vetovoimaa ei ole. Esimerkiksi koulutuspaikkojen lisääminen on yksi keino, mutta se ei toimi, jos paikat jäävät täyttämättä.
Englantilaista Florence Nightingalea (1820-1910) pidetään modernin sairaanhoidon perustajana ja esikuvana. Nightingalelle hoitotyö oli ennen kaikkea kutsumusammatti.
Ongelmien korjaamiseksi työhyvinvointiin, hoitajien riittävään palautumiseen ja hyvään johtamiseen pitäisi panostaa, Inberg katsoo.
Keskeinen kysymys on kuitenkin palkka. Inberg kiittelee vuonna 2022 aikaan saatua sote-sopimusta, joka takasi hoitajille vientialoja kovemmat korotukset.
Elinkeinoelämää suututtaneet julkisen sektorin sopimukset ovat isoin syy, miksi vientivetoista työmarkkinamallia viedään parhaillaan lakiin. Laki on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa, ja sen pitäisi astua voimaan vuodenvaihteessa.
Etenkin julkisen sektorin naisvaltaiset matalapalkka-alat vastustavat mallin viemistä lakiin.
Vientialojen liittojen neuvottelut ovat parhaillaan alkamassa. Liittokierroksen päänavaajina toimivat Teollisuusliiton sopimukset teknologia- ja kemianteollisuuden työnantajajärjestöjen kanssa.
Hoitajien sopimuksen voimassaolo päättyy huhtikuussa. Inberg ennakoi palkkaneuvotteluista vaikeita.
Ottamatta suoraan kantaa kevään palkankorotustavoitteisiin Inberg pitää oikeudenmukaisena, että naisvaltaiset matalapalkka-alat saavat miesvaltaisia vientialoja kovemmat korotukset.
Vientivetoisen palkkamallin tarvetta perustellaan muun muassa Suomen kilpailukyvyn turvaamisella.
Hoitajien palkat painavat myös veronmaksajia. Julkisen sektorin työntekijöiden palkkaratkaisua on esitetty yhdeksi syyksi hyvinvointialueiden alijäämien kiivaaseen kasvuun.
Tuoreimpien ennusteiden mukaan hyvinvointialueiden alijäämä on kipuamassa tänä vuonna yli 1,4 miljardiin euroon.
Ovatko hoitajien palkankorotusvaateet osasyyllinen julkisen talouden kurjaan tolaan? Inberg ei väitettä niele.
Inbergin mukaan laki voi voimaantullessaan koetella liiton luottamusta koko sovittelun puolueettomuuteen.
–Jos tiedossa on, että sovittelijan kautta ei yhtään lisää tule, olemmeko valmiita tekemään kompromisseja tai ratkaisuja? Sitä pohdimme.
Osapuolten pitää osallistua sovitteluun, mutta sovintopakkoa ei ole – ei edes silloin, jos työtaistelut aiheuttavat vakavaa uhkaa.
Hoitajien lakkoilua on pyritty suitsimaan poliittisesti.
Moni muistaa vuoden 2022 lakkojen aikana säädetyn ja paljon puhuttaneen potilasturvallisuuslain, joka mahdollisti hoitajien velvoittamisen töihin työtaistelujen aikana, jos työtaistelu vaarantaa vakavasti potilaiden hengen.
Laki oli määräaikainen eikä se ole enää voimassa.
Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä valmistelee parhaillaan lakimuutoksia, joilla suojelutyön järjestäminen turvataan riitatilanteissa.
Superin Päivi Inbergin mukaan esimerkiksi työtaistelutoimet ovat ”aina takataskussa” ja valmiutta pidetään yllä.
Hoitajien palkat kiinnostavat myös veronmaksajia
Hyvinvointialueet aloittivat vuoden 2023 alussa.
Alueiden määrä, 21, oli poliittinen kompromissi.
Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola väläytti jo alueiden määrän puolittamista, kun taas kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen heitti ilmoille jopa koko sote-uudistuksen keskeisten periaatteiden siirron romukoppaan.
Hyvinvointialueilla alkaa olla hoppu hakea säästöjä, sillä alijäämät tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Muuten riskinä on arviointimenettelyyn joutuminen. Valtiovarainimisteri Riikka Purra on todennut, että alueiden pakkoyhdistäminen ei ole poissuljettua
Inberg toivoo alueille rauhaa rakennemuutosten tekoon.
– Henkilöstökin tarvitsee työrauhaa. Kehittämistä täytyy tehdä, mutta ähkyä ei saa tulla.
Julkisen sektorin työntekijöiden palkkaneuvottelujen ollessa kiivaimmillaan ensi keväänä Suomessa käydään myös kunta- ja aluevaalit. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto on sanonut, että edessä ovat palkkavaalit, mikäli hallitus edistää vientivetoista malliaan. Samaa ennakoi Inberg.
Murto ja hoitajaliitto Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen selvittivät työministeri Arto Satosen (kok.) pyynnöstä mahdollisuuksia sille, olisiko lain edistäminen voitu välttää työntekijä- ja työnantajajärjestöjen sopimalla vaihtoehtoisella mallilla.
Tähän ei kuitenkaan ollut edellytyksiä.
Tehyn Millariikka Rytkönen on tullut Inbergille tutuksi toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n hallituksessa.
Inberg luottaa yhteistyöhön. Hoitajaliittojen puheenjohtajilla on yhteinen tavoite: alan veto- ja pitovoiman turvaaminen.
Vaikuttaa, että puheenjohtajilla on muutakin yhteistä.
Rakentavan keskustelun nimeen vannova Inberg korostaa, että myös hän osaa sanoa: ”Ei käy”.