Sairaalalla on tuhansien teosten taidekokoelma – ”Taide tukee paranemista ja pidentää ikää”

Taide ei paranna sairasta, mutta on kuin olkapää, johon tukeutua. Näin sanoo taideasiantuntija Kirsti Bergström, joka hankkii teoksia sairaalan taidekokoelmaan.

Taideteoksia sairaalan varastolla tutkimassa HUS:in taideasiantuntija Kirsti Bergström.
Helsingin yliopistollinen sairaala HUS omistaa laajan taidekokoelman, johon kuuluu teoksia merkittäviltä suomalaistaiteilijoilta. Niitä esittelee taideasiantuntija Kirsti Bergström. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
  • Minna Rinta-Tassi

Suomen suurinta sairaalan taidekokoelmaa säilytetään maanalaisessa tunnelissa sijaitsevassa varastossa. Helsingin yliopistollinen sairaala HUSin taidekokoelmassa on lähes 6000 teosta.

– Tässä on Juhana Blomstedtin maalaus, joka on taidekokoelman uusimpia hankintoja, HUSin taideasiantuntija Kirsti Bergström esittelee.

Kokoelmassa on grafiikkaa, maalauksia, veistoksia, valokuvia ja akvarelleja.

Julkisiin tiloihin hankitaan entistä enemmän taidetta. Videolla HUSin taideasiantuntija Kirsti Bergström esittelee teoksia sairaalan taidevarastossa.

HUSin taidetoimikunta on hankkinut teoksia maan eturivin taiteilijoilta, muun muassa Marjatta Tapiolalta, Outi Heiskaselta, Pentti Kaskipurolta, Viggo Wallensköldiltä ja Miina Äkkijyrkältä.

– Tässä on Pentti Sammallahden valokuvia. Hankimme ne Valokuvataiteen museon näyttelystä.

Taideteoksia ei ole tarkoitus pitää piilossa, vaan niille etsitään paikka rakennnusten auloista, potilas- ja odotushuoneista ja henkilökunnan tiloista.

– Paljon pyydetään luontoaiheita, värejä ja positiivista taidetta, Kirsti Bergström sanoo.

Taideveistos sairaalan aulassa.
Helsingissä Meilahden siltasairaalassa tulijaa tervehtii taiteilija Terhi Kaakisen puinen veistos nimeltään Mamma (2016). Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Sairaaloissa taideteosten on täytettävä laatu- ja hygieniavaatimukset. Materiaalit eivät saa olla allergisoivia.

HUSin taidetoimikunta hankkii vuosittain noin 250 taideteosta. Taiteeseen ja kokoelman ylläpitoon on budjetoitu 200 000 euroa vuodessa.

Teoksia saadaan myös lahjoituksina ja lainaksi.

Kalle Hamnin teos Rosarium sairaalan aulatilassa.
Aulan katseenvangitsija on ruusuaiheinen insallaatio Rosarium. Tilaustaideteoksen on tehnyt taiteilija Kalle Hamm (2023). Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Lääkäriseura Duodecim myönsi HUSin taidetoimikunnalle heinäkuussa kulttuuripalkinnon tunnustuksena sen työstä sairaalaympäristössä.

– Täällä kuollaan, kärsitään, iloitaan ja synnytään. Eikö ole parempi, että se tapahtuu hienossa ympäristössä kuin että ympärillä olisi vain kalseat seinät, lääkäri Ilkka Taipale sanoo.

Taipale on HUSin taidetoimikunnan puheenjohtaja.

– Kauniissa ympäristössä ihminen voi paremmin, hän jatkaa.

Ilkka Taipale, HUSin taidetoimikunnan puheenjohtaja.
Lääkäri Ilkka Taipaleen mielestä tyhjien ja ”kalseiden seinien” sijaan sairaaloissa pitäisi olla esillä taideteoksia. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Taide vie ajatukset pois kivusta

Taide ei tee sairaasta tervettä, mutta se voi rauhoittaa ja viedä ajatukset pois kivusta.

– Taide tukee paranemista. Se on olkapää, johon tukeutua, taideasiantuntija Kirsti Bergström sanoo.

Tutkimusten mukaan taiteella on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin.

Taide ja taideterapia ovat vähentäneet mielenterveysongelmista kärsivien ahdistuneisuutta, hermostuneisuutta, aggressiivisuutta ja masennusta.

– Kansainvälinen terveysjärjestö WHO on todistanut, että taide pidentää ikää, lääkäri Ilkka Taipale toteaa.

WHO:n raportti taiteen vaikutuksesta terveyteen julkaistiin vuonna 2019:

What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review

Taideteoksia sairaalan varastolla.
Helsingin Taidehallissa avataan HUSin taidekokoelmasta koottu näyttely marraskuussa. Sen nimi on Taide pidentää ikää. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Budjetista prosentti taiteeseen

Ensi vuonna avautuu silmäsairauksiin keskittyvä Tammisairaala Helsingissä. Sen taideteoksia yhdistää kolme teemaa: kaupunki, meri ja luonto.

Helsingin yliopistollisen sairaalan lisäksi taideteoksia on esillä myös muissa sairaaloissa eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Espoon sairaala on toteuttanut nykytaiteenmuseo EMMAn kanssa Taidepolun potilaille ja heidän läheisilleen.

Suurissa sairaalahankkeissa on oma taidebudjetti ja palkattu taidekuraattori.

– Suosituksen mukaan yksi prosentti rakennuskustannuksista pitäsi käyttää taiteeseen, Ilkka Taipale toteaa.

Hänestä on hyvä, että julkisten tilojen taidehankinnat ovat lisääntyneet ja niiden merkitys ymmärretään aikaisempaa paremmin.