Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenmanin mukaan palvelun tarjoajalla on tietty mahdollisuus valita asiakkaansa. Esimerkiksi ravintola voi estää häiritsevästi käyttäytyvän tai tietyn ikäisen pääsyn ravintolaan, kun käytössä on ikärajat.
Peruste ei kuitenkaan saa olla syrjivä kuten esimerkiksi kansallisuus, alkuperä, kieli ja uskonto.
Yle kertoi lauantaina tapauksesta, jossa seinäjokelainen romaninainen ei saanut ostettua vettä 5-vuotiaalle pojalleen paikallisessa pizzeriassa, koska pizzerialla on porttikielto ”kansallispukuisille”.
Stenmanin mukaan kansallispuku ei ole suoranaisesti laissa nimetty syrjintäperuste, mutta voi kysyä, mihin tällainen rajaus perustuu.
– Mitä jos pizzeriaan tulisi henkilö Lapuan puku päällä tai Kauhavan puku ja helavyö ja puukko, niin eikö hänelle silloin myytäisi?
Romaneihin kohdistuva syrjintä yleistä
Stenmanin mukaan romaneihin kohdistuva syrjintä on valitettavan yleistä Suomessa. Yhdenvertaisuusvaltuutettuna hän käsittelee vuosittain kymmeniä romanien syrjintään liittyviä asioita.
– Tätä esiintyy aika paljon. Romaneilta on voitu evätä pääsy esimerkiksi tavalliseen ruokakauppaan, leirintäalueelle tai ravintolaan, Stenman luettelee.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei voi tehdä oikeudellisesti sitovia päätöksiä, mutta hän voi pyrkiä edistämään sovintoa.
– Joissakin tilanteissa voidaan tehdä selvityspyyntö ja perusteltu kannanotto. Joskus sitten asiat päätyvät sovintoon.
Syrjintää kokeneilla on myös mahdollisuus viedä asia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan, jolloin lautakunta voi tehdä oikeudellisesti sitovan päätöksen.
– Vuosien saatossa on tullut ratkaisuja, joissa on todettu syrjintää romaneja kohtaan ja on meillä joitakin tällaisia sovintotilanteita ollut, Stenman kertoo.
Kiristikö ravintola-ammuskelu asenteita?
Romanit ovat olleet huolissaan seinäjokelaisessa ravintola Härmän Häjyssä heinäkuussa tapahtuneen ampumavälikohtauksen seurauksista.
Välikohtauksessa loukkaantui viisi henkilöä. Ampumisessa oli osallisena romaneja.
Lakeuden romanit ry:n hallituksen puheenjohtaja Jaakko Laakso kertoo, että tapaus on herättänyt kärjekästä keskustelua somealustoilla. Laakso ei kuitenkaan osaa sanoa, onko pizzerian kansallispukukielto ammuskelun jälkimaininkeja.
– Valitettavasti ei ole mitenkään uutta, ettei romaneille myydä jossain ravintolassa tai heitä huolita sisään. Sitä tapahtui ennen ampumavälikohtausta ja varmasti sen jälkeenkin, Laakso toteaa.
Laakson mukaan yhteisön sisällä tiedetään aika nopeasti, missä romaneihin suhtaudutaan epäasiallisesti tai penseästi. Suhtautuminen voi olla kiinni kaupungista.
– Kotikaupungissa romanin ja valtaväestön yhteiselo saattaa olla hyvinkin mutkatonta, mutta kun sama romanitaustainen henkilö menee johonkin toiseen kaupunkiin hän kohtaa epäluuloja ja epäasiallista kohtelua, Laakso selittää.
Lapsen maailma meni ympäri
Suomen Romanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Lindberg on surullinen, että pieni lapsi joutui osallisiksi Seinäjoen Hyllykallion Kotipizzan tapahtumiin. Hän korostaa, että lapsi kaipaa turvallisuutta ja hyväksyntää. Siksi Lindberg kannustaa, että asiat puhuttaisiin läpi lapsen kanssa. Muuten tilanne saattaa seurata häntä pitkälle tulevaisuuteen ja muokata hänen maailmankuvaansa.
– Me–te-vastakkainasetteluun ei kannata lähteä, vaan olisi tärkeää, että lapsen kanssa keskusteltaisiin ja otettaisiin mukaan myös yrittäjä käymään asiat läpi. Se on kaikkien kannalta parasta, erityisesti lapselle, Lindberg neuvoo.
Hänestä siltojen rakentaminen valtaväestön ja eri vähemmistöryhmien välille olisi ratkaisevaa. Tämä tehdään hyvällä keskusteluyhteydellä.
– Vaikka rikosilmoituksen tekeminen oli oikein, en usko, että se muuttaa tämän yrittäjän asennetta romaneja kohtaan. Siksikin avoin keskustelu tapahtuneesta on nyt tärkeää, Lindberg painottaa.
Hän pitää Kotipizzan tapahtumia harvinaisena. Hänen mukaansa yleisesti asenteet romaneja kohtaan ovat vuosikymmenten myötä muuttuneet parempaan suuntaan.
– Suomi on moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna hyvä maa vähemmistöille. Täällä on vahva lainsäädäntö ja hyvät viranomaiset sekä järjestöt, jotka tekevät työtä syrjinnän ehkäisemiseksi ja rasismin kitkemiseksi, Allan Lindberg muistuttaa.