Joukko ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöjä on haastanut Petteri Orpon (kok.) hallituksen oikeuteen riittämättömien ilmastotoimien takia.
Järjestöjen mielestä hallitus rikkoo ilmastolakia, sillä Suomi on Orpon hallituksen kaudella lipeämässä sekä kansallisessa tavoitteessaan olla hiilineutraali vuonna 2035 että EU:n ilmastovelvoitteissa.
Molempien tavoitteiden saavuttaminen on kirjattu ilmastolakiin. Laki tuli nykyisessä muodossaan voimaan heinäkuussa 2022.
Asiantuntijat ovat jo pitkään arvioineet, että Suomi tulee nykytoimilla jäämään ilmastotavoitteistaan. Asia todettiin myös ilmastovuosikertomuksen yhteydessä kesäkuussa. Tuolloin ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) myös myönsi tilanteen suoraan.
Metsien muodostamaa hiilinielua vuosina 2021–2025 koskevan EU-velvoitteen alittumisen hallitus on todennut jo hallitusohjelmassaan. Ilmastopaneelin tuore raportti taas kertoo, että hallitus on lisännyt toimillaan liikenteen päästöjä, vaikka niitä pitäisi EU:n ilmastovelvoitteen myötä vähentää tuntuvasti.
Järjestöjen mukaan hallituksen passiivisuus vaarantaa yhteensä kuuden ilmastolain pykälän toteutumisen ja loukkaa lisäksi perus- ja ihmisoikeuksia.
Valituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle KHO:lle ovat jättäneet Suomen Luonnonsuojeluliitto (SLL), Greenpeace, Amnesty, Luontoliitto, Suomen saamelaisnuoret sekä Ilmastoisovanhemmat.
– Vaadimme, että hallitus ryhtyy nopeasti riittäviin toimiin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, SLL:n ilmastoasiantuntija Hanna Aho sanoi tiedotustilaisuudessa torstaina.
Suomen ilmastotavoitteet ovat romuttuneet pitkälti metsien muodostaman hiilinielun vuoksi. Maankäyttösektori romahti nielusta päästölähteeksi nykytiedon mukaan jo vuonna 2018. Se palasi nettonieluksi viime vuonna 2023, muttei edelleenkään riitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.
– Olemme odottaneet hallitukselta toimia hiilinielujen pelastamiseksi jo yli kaksi vuotta. Olemme saaneet runsaasti selvityksiä ja tilastotietoja, joiden pohjalta päätökset lisätoimista ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi olisi voitu tehdä. Itse päätöksiä emme ole kuitenkaan saaneet, Hanna Aho sanoo.
Romahdus todettiin Sanna Marinin (sd) hallituskauden lopussa. Ahon mukaan kehitys alkoi jo Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen aikana, ja tutkijat ja asiantuntijat varoittivat siitä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaudella.
Ahon mukaan Orpon hallituksen kaavailemat toimet nielujen vahvistamiseksi eivät vastaa ilmastolain velvoitteita ja tilanteen kiireellisyyttä. Hallitus ei ole esimerkiksi päivittänyt maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa, joka on keskeinen hiilinielujen kannalta.
Hiilinielujen on määrä poistaa ilmastopäästöt, joita ei muuten pystytä vähentämään. Suomi on hiilineutraali, kun päästöjen määrä ja nielut ovat yhtä suuret.
– Istuva, Orpon hallitus on vastuussa nieluista. Ei ole mikään luonnonlaki, että tavoitteita ei voitaisi saavuttaa, ne vain vaativat isoja toimia, Aho sanoo.
Edellinen kanne jäi käsittelemättä
Käsillä on järjestyksessä jo toinen ilmastokanne hallitusta vastaan Suomessa. SLL ja Greenpeace valittivat myös KHO:een, Marinin hallituksen toimista hiilinielujen romahtamisen vuoksi syksyllä 2022.
KHO ei tuolloin käsitellyt kannetta, sillä ilmastolaki oli sen mukaan ollut voimassa liian vähän aikaa.
Aikaa on kulunut ja Aho uskoo kriteerien kanteen käsittelyyn tällä kertaa täyttyvän. Hän sanoo, että edellinen kanne myös muokkasi oikeuskäytäntöä.
Yleensä valitusoikeus koskee viranomaisen päätöstä eikä sitä, että päätös on jätetty tekemättä. KHO kuitenkin totesi vastauksessaan järjestöjen edelliseen kanteeseen, tuomioistuin voisi arvioida päättäjien tekemättä jääneet päätökset, jos näyttää, että ilmastolain tavoite ei totetudu eivätkä päättäjät siitä huolimatta aio tehdä toimenpiteitä.
Ahon mielestä kynnys ylittyy selkeästi.
– Nyt on jo kaksi vuotta kulunut hiilinielujen romahduksesta ja päättäjien passiivisuus jatkuu yhä, Aho sanoi tiedotustilaisuudessa.
Hallitus on hänen mukaansa jättänyt useita mahdollisuuksia päättää päästöjen vähentämisestä käyttämättä. Se on myös perunut liudan liikenteen päästöjä vähentäviä toimia.
Ahon mukaan metsiä ja nieluja koskevaa sääntelyä on mahdollista lisätä niin, että seurauksena olisi hakkutasojen laskeminen.
Hakkuut vaikuttavat hiilinielun kokoon suoraan. Hallitus on vedonnut sääntelyssä yksityismetsänomistajien omaisuudensuojaan.
– Meillä on jo olemassa metsiin liittyvä lainsäädäntöä. Nyt ei mennä sellaiselle alueelle, jota ei ole ennen säännelty, Aho sanoo.
”Maailmanhistorian laajin ihmisoikeusloukkaus”
Suomalaisjärjestöt nostavat kanteensa perusteeksi tällä kertaa myös ihmisoikeudet.
Hallituksen riittämättömät toimet vaarantavat oikeuden elämään, terveyteen sekä puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön, ne kirjoittavat tiedotteessaan.
Järjestöt vetoavat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuun viime keväältä, jossa se totesi Sveitsin valtion rikkoneen ihmisoikeuksia riittämättömillä ilmastotoimilla.
Kanteen teki eläkeläisjärjestö, jonka mukaan Sveitsin viranomaiset olivat epäonnistuneet ilmaston suojelemisessa tavalla, joka vaarantaa heidän terveyttään.
Amnestyn Suomen osaston ilmasto- ja ympäristöasiantuntijan Elina Mikolan mukaan ilmastonmuutos kärjistää eriarvoisuutta ja koettelee jo valmiiksi haavoittuvimpia maita ja ihmisiä.
Erityisessä vaarassa ovat muun muassa alkuperäiskansojen ja lasten oikeudet.
– Epäonnistuminen ilmastotoimissa on todennäköisesti maailmanhistorian laajin ylisukpolvinen ihmisoikeusloukkaus, Mikola sanoi tiedotustilaisuudessa.
Euroopan ihmisoikeussopimus sitoo myös Suomea. Järjestöt arvioivat, että Sveitsin ilmastotuomio on ennakkotapaus, joka tulee vaikuttamaan myös KHO:n Suomen hallitusta koskevaan ratkaisuun.
Suomalaiskanne on myös ensimmäinen lukuisista maailmalla vireillä olevista, joka käsitellään Sveitsin ratkaisun jälkeen.
– EIT:n tuomio vahvistaa ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeuksien välisen oikeudellisen yhteyden, Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen sanoi.
Varsinaisesti oikeudenkäynti alkaa vasta, jos KHO päättää käsitellä kanteen.
– Suomi on oikeusvaltio. Jos tuomio tulisi, viranomaisten pitäisi muuttaa toimintaansa, Kosonen arvioi seurauksia, jos KHO toteaisi hallituksen ilmastotoimien rikkovan lakia.
Järjestöjen arvion mukaan koko prosessi kestää noin vuoden.
Kuuntele Yle Areenasta Uutispodcast (julkaistu 2.7.2024):
22.8. kello 13.25 Jutun viimeiseen kuvaan korjattu oikea nimi. Kuvassa oikealla on Lotta Hagelin, ei Helmi Ljetoff.
22.8. kello 21.25 Korjattu järjestön nimi. Valitukseen osaliistui Ilmastoisovanhemmat, ei Ilmastovanhemmat.