Muun muassa työpaikan saamisessa auttavat työ- ja elinkeinotoimistot eli TE-toimistot ovat kohta historiaa.
Vastuu työvoimapalveluista siirtyy vuodenvaihteessa pois valtiolta kuntien harteille. Sen seurauksena TE-toimistot lakkaavat ja Suomeen syntyy 45 kuntien muodostamaa työllisyysaluetta.
Uudenmaan TE-toimistossa tuleva muutos on alkanut näkymään jo viime vuodesta lähtien. Muuttolaatikot ovat vielä pakkaamatta Pasilan toimipisteellä Helsingissä.
– Kyllähän se jännittää, aulapalveluiden asiantuntija Anette Lindström kommentoi tulevaa muutosta.
Lindström kohtaa työssään TE-toimistossa ihmisiä, joiden elämää varjostavat erilaiset vaikeudet. Kohtaamiset voivat olla mukavia, mutta ihmiset ovat erilaisia.
– Toiset ovat surullisia, toiset ovat aggressiivisia, hän kertoo.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työvoimapalveluiden siirrolla kuntiin on myönteisiä vaikutuksia.
Ennen TE-toimistolle kuuluneet tehtävät voi liittää osaksi muita koulutus- ja elinkeinopalveluita, jotka ovat jo kuntien vastuulla. Kunnilla on tietoa paikallisen elinkeinoelämän ja kuntalaisten tarpeista eri tavoin kuin TE-toimistoilla.
– Useaan otteeseen on todettu, että jotakin on tehtävä, jotta Suomessakin työllisyysastetta saadaan ylöspäin, ministeriön johtava asiantuntija Tanja Ståhlberg toteaa.
Historiallinen uudistus
Muutoksesta päätettiin viime hallituksen aikaan, mutta nykyinen hallitus vie sen maaliin. Ståhlberg sanoo, ettei uudistuksen pitäisi lisätä kustannuksia.
– Historiassa nämä palvelut ovat olleet kuntien vastuulla ja sitten ne tuotiin valtiolle ja keskitettiin valtion viiteentoista TE-toimistoon, jotka nyt sitten lakkautetaan tämän uudistuksen yhteydessä.
Kunnat päättävät itse, miten ne järjestävät lakisääteiset tehtävänsä. Ståhlberg sanoo, että palvelujen minimitaso pyritään turvaamaan lailla. Yhdenvertaisuuden toteutumista on tarkoitus seurata.
Kunta voi muodostaa työllisyysalueen joko yksin tai yhdessä. Lahdessa, Kouvolassa, Helsingissä ja Vantaalla työvoimapalvelut aiotaan järjestää omin voimin.
Pääsääntönä on, että työllisyysalueella on oltava työvoimaa vähintään 20 000 henkilöä. Jos työvoimaa on vähemmän, alueen on pitänyt saada poikkeuslupa.
– Poikkeuslupaa on pystynyt hakemaan esimerkiksi kielellisten oikeuksien toteutumisen tai pitkien välimatkojen perusteella, Ståhlberg kertoo.
Kuntaliitossa toivottiin, että kunnat olisivat voineet muodostaa alueet vapaasti parhaaksi katsomallaan tavalla. Uudistusta pidetään silti historiallisena, sillä keskittämisen sijaan palveluita aiotaan hajauttaa.
– Yleensä me siirretään kunnilta valtiolle ja nyt menee toisinpäin, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg toteaa.
Hän uskoo, että kunnissa työvoimapalveluiden kehittäminen nykyaikaisemmiksi on helpompaa kuin vanhoissa TE-toimistoissa. Työnhakijoiden lisäksi työvoimapalveluita tarjotaan yrityksille, mikä on uusi asia monille kunnille.
– Nämä työnantajien palvelut ovat uusia, mitkä pitäisi saada linkitettyä hyvin tähän työnhakijoiden palveluun tulevaisuudessa, Lindberg sanoo.