Satojen miljoonien eläimien elämään piti tulla parannus.
Vuosi oli 2021, ja eläinten oikeuksien puolustajat kuvailivat muutosta historialliseksi.
Euroopan komissio oli luvannut kieltää tuotantoeläinten pitämisen häkeissä kaikissa EU-maissa. Muutos oli lähtenyt kansalaisaloitteesta.
Häkit estävät esimerkiksi munivien kanojen, kanien, emakkosikojen ja vasikoiden liikkumisen tavalla, joka on kullekin lajille ominaista. Se aiheuttaa stressiä ja terveysongelmia eläimille.
Lakiesitystä ei kuitenkaan vieläkään kuulu.
Komission jarrutteluun vaikutti lihateollisuuden voimakas lobbaus.
Asian paljasti tutkivien toimittajien Lighthouse Reportsin yhteisselvitys viime vuonna. Sen mukaan liha-alan lobbarit tekivät kulisseissa kaikkensa, jotta EU pysäyttäisi lain etenemisen.
Samaa mieltä on yksi kansalaisaloitteen alullepanijoista.
– Lihateollisuus yritti tappaa kaiken edistyksen, ja he ovat onnistuneet siinä jossain määrin toistaiseksi, sanoo Olga Kikou, joka on European Institute for Animal Law -järjestön oikeusasioiden johtaja.
Alla oleva video näyttää, mitä ongelmia häkeistä koituu muniville kanoille. Ne eivät esimerkiksi voi juosta ja lentää, mikä on lajille tyypillistä.
HÄKKIKIELTO EI OLE ainoa EU:n lakiesitys, johon lihateollisuus on vaikuttanut.
Useat lähteet kuvaavat alan vaikutusvaltaa EU:n lainsäädäntöön erittäin suureksi.
EU:n kautta lobbarit vaikuttavat suoraan siihen, mitä ruokaa tuotetaan ja mitä se maksaa.
Eli siihen, mitä myös suomalaiset syövät.
Uusimpien ravitsemussuositusten mukaan useimpien suomalaisten pitäisi syödä vähemmän punaista lihaa ja enemmän kasviksia.
Punaista lihaa ei tulisi syödä enempää kuin 350 grammaa viikossa ja leikkeleitä ei suositella ollenkaan. Etenkin leikkelesuositus on aiheuttanut voimakasta keskustelua.
BRITTITUTKIJAN MUKAAN lihateollisuuden lobbaus ei kestä päivänvaloa.
– Liha- ja maitoteollisuus käyttää samaa pelikirjaa kuin suuret öljy- ja tupakkayhtiöt, sanoo Oxfordin yliopiston professori Paul Behrens Ylelle.
Väite on kova, sillä tupakkayhtiöt ovat todistetusti syyllistyneet salaliittoon ja ja öljy-yhtiöitä syytetään samasta. Tällaisesta lihayhtiöitä ei syytetä.
Tupakkayhtiöt yrittivät kiistää tupakan terveyshaitat ja öljy-yhtiöt ilmastonmuutoksen.
Ne muun muassa rahoittivat valtavilla summilla tutkimuksia, joiden tarkoitus oli vääristellä tietoa näistä asioista. Molemmat tiesivät levittävänsä väärää tietoa.
Behrensin mukaan vastaavasti lihateollisuus yrittää horjuttaa tieteellistä yksimielisyyttä kotieläintuotannon ympäristö- ja ilmastohaitoista.
Lihayhtiöt ovat käyttäneet ainakin Yhdysvalloissa samoja pr-toimistoja ja lobbareita kuin öljy- ja tupakkayhtiöt.
– He kieltävät tieteen ja he kieltävät haitat niin kuin tupakkayhtiötkin tekivät, ruoantuotannon ympäristövaikutuksia tutkinut Behrens sanoo.
Behrensin mukaan lihateollisuuden disinformaatiota levittää muun muassa kampanjaorganisaatio ”European Livestock Voice” (ELV).
Se julistaa ”tasapainottavansa” eläintuotannosta käytävää julkista keskustelua.
Käytännössä ELV julkaisee tietoa, jonka keskeinen viesti on se, että eläinperäistä tuotantoa ei tarvitse vähentää ympäristö-, terveys- tai ilmastosyistä.
ELV ei kommentoinut Ylelle tutkijan esittämää syytöstä disinformaation levittämisestä.
ELV:n perustivat useat eurooppalaiset kotieläintuotannon etujärjestöt viisi vuotta sitten.
Näiden järjestöjen jäseniä ovat puolestaan useat suomalaiset elintarvikealan etujärjestöt, kuten Elintarvikealan keskusliitto sekä turkistarhaajien, liha-alan ja maitoalan keskusliitot.
Eli ELV lobbaa epäsuorasti myös suomalaisten yritysten puolesta.
ELV LOBBASI EU:ssa erityisen aktiivisesti häkkikieltoa vastaan, Lighthouse Reportsin selvitys kertoo.
Esimerkiksi näin ELV vastaa sivuillaan kysymykseen, onko eläinten liikkumisen rajoittaminen häkeissä väärin:
”Lajityypillinen käytös [- - - ] on enenevissä määrin polarisoiva kysymys maatalouseläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Se mikä tuntuu loogiselta joillekin ja mikä on luonnollista, ei ole välttämättä hyväksi eläinten hyvinvoinnille.”
Olga Kikoun mielestä on selvää, että kotieläinteollisuus levittää epätieteellistä tietoa, kun se puolustaa häkkikasvatusta.
– Jokainen ymmärtää, miltä koko elämänsä häkissä kasvamisen täytyy tuntua, Kikou sanoo.
Tutkijat pitävät myös porsitushäkkejä ongelmallisina. Ne ovat sallittuja lähes koko EU:ssa. Suomessa uusien porsitushäkkien käyttöönotto on kielletty tänä vuonna, mutta vanhoja häkkejä saa vielä käyttää.
Eristys aiheuttaa vasikoille stressiä, rajoittaa niiden liikkumista ja estää leikin lajitovereiden kanssa.
MYÖS TIEDE PUOLTAA häkkien kieltämistä.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n tieteelliset suositukset toteavat yksiselitteisesti, että häkit heikentävät useiden tuotantoeläinten hyvinvointia.
Häkkikiellon lisäksi EU-komissio on suunnitellut muunkin eläinsuojelulainsäädännön uudistamista.
EFSA suositti esimerkiksi lihaksi meneville broilereille huomattavasti nykyistä enemmän tilaa ja hitaampaa kasvatusta.
Eläinteollisuuden etujärjestöt hyökkäsivät kuitenkin EFSA:n selvityksiä vastaan, kertoo Lighthouse Reports.
Asia paljastui kymmensivuisista vastineista ja kirjeistä, joita etujärjestöt lähettivät EU-komissiolle.
Kirjeissä järjestöt syyttävät kymmenien huippuasiantuntijoiden tekemiä suosituksia epätieteellisiksi.
Näin todetaan yhdessä broilerien hyvinvointisuosituksia käsittelevässä kirjeessä, jonka Yle on nähnyt:
”Korkeasti ansioituneet tutkijat ohittivat faktat, ja kertoivat sen sijaan omia mielipiteitään siitä, mitä he ajattelivat asioista. Tutkijoiden arviot ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa”.
Yksi kirjeen lähettäjistä on eurooppalainen broilerialan kattojärjestö Avec, joka on myös myös ELV:n jäsen.
Avec kiistää Ylelle hyökänneensä tieteellistä tietoa vastaan.
Järjestön mukaan EFSA:n antamien suositusten vaikutuksista eläinten hyvinvoinnille ei ole riittävästi näyttöä. Lisäksi Avec kritisoi EFSA:a siitä, että asianosaisia ei kuultu riittävästi selvityksen teon aikana.
Punaisen lihan kulutus on kääntynyt viime vuosina hienoiseen laskuun Länsi-Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa.
Kun Euroopassa kysyntä laskee, lihaa yritetään myydä yhä enemmän vientimarkkinoille esimerkiksi Aasiaan.
Vientiä vauhdittavat EU:n maksamat yli 50 miljardin euron vuotuiset maataloustuet. Niistä noin 80 prosenttia on mennyt suoraan tai välillisesti kotieläintuotannolle, kertoo Nature-lehdessä julkaistu tutkimus.
Brittitutkija Behrensin mukaan lihantuotantoa on pakko vähentää, jos ilmastonmuutosta ja luontokatoa halutaan hillitä.
Ihmisten on yksinkertaisesti siirryttävä enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävään ruokavalioon. Muuten pahenevat ympäristökriisit vaarantavat koko ruoantuotannon, Behrens sanoo.
– Tässä on kirjaimellisesti kyse siitä, onko meillä riittävästi ruokaa. Silti nämä yritykset vastustavat juuri niitä muutoksia, joita tarvitsemme planeetallemme ja varmistaaksemme tasapainoiset ja terveelliset ruokavaliot ihmisille.
Behrens korostaa, että lihasta tai muista eläinkunnan tuotteista ei tarvitse luopua kokonaan:
MONET EFSAN SUOSITUKSET eläinten olojen parantamisesta nostaisivat hintoja ja lisäisivät painetta vähentää tuotantoa.
Juuri tähän lihateollisuuden etujärjestöt ovat vedonneet. Niiden mukaan eurooppalainen tuotanto vaarantuisi.
Samaan tapaan kotieläintuotannon etujärjestöt ovat vastustaneet alaa koskevaa tiukempaa ympäristö- ja ilmastolainsäädäntöä EU:ssa.
EU:hun ovat vaikuttaneet myös maanviljelijöiden protestit. Oikeistokonservatiivit ovat lisäksi alkaneet jarruttaa ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa.
Euroopan komission tiedottaja kertoo Ylelle, että häkit kieltävän lakiesityksen vaikutusarviointi on yhä kesken. Aika-arviota esityksen etenemisestä ei ole.
Häkkikiellon puolesta kampanjoiva Kikou uskoo, että komissio on viivytellyt lakiesitystä tahallisesti.
Esimerkki viivyttelystä on Kikoun mukaan komission järjestämä ”strateginen dialogi”, eli sidosryhmien, kuten kansalaisjärjestöjen ja maataloustuottajien välinen keskustelu.
Yli puoli vuotta dialogin alkamisen jälkeen osapuolet julkaisivat yhteisen kannanoton syyskuussa. Kannanotossa tunnustetaan, että lihan kulutusta pitää vähentää ja että häkkikielto voidaan toteuttaa, kunhan maanviljelijät saavat riittävän kompensaation.
Useat keskusteluun osallistuneet kansalaisjärjestöt ovat siksi tulkinneet lopputulosta positiivisesti.
Mutta Kikou suhtautuu asiaan epäillen.
– Sen tarkoitus oli todennäköisesti viivyttää prosessia ja antaa ihmisille ekstratöitä, jotta voitiin osoittaa, että jotain tapahtuu. Oikeasti paljoakaan ei tapahtunut.