Nokialta Kristiinankaupunkiin rakennetaan uusi voimajohto – rämeet, liito-oravat ja vesilinnut muuttivat reittiä

Fingridin suunnittelema voimajohto on tarkoitus rakentaa vuosina 2026–2029. Se turvaa kantaverkon käyttövarmuutta.

Kantaverkon voimajohto metsäisessä maastossa.
Uusi voimajohto piirtää maastoon varsin leveän jäljen. Voimajohto erottuu maisemasta myös korkeutensa takia: harustettujen pylväiden ukkosjohtimet ulottuvat jopa 37 metrin korkeuteen. Kuvituskuva. Kuva: Fingrid Oyj
  • Kirsi Matson-Mäkelä

Kantaverkkoyhtiö Fingrid on valinnut reitin uudelle 400 ja 110 kilovoltin voimajohdolle, joka kulkee Kristiinankaupungista Nokialle.

Voimajohtoreittiin tehtiin kesäkuussa valmistuneen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (yva) aikana useita muutoksia ja lisäyksiä. Yli tuhannelle maanomistajalle lähetettiin kirje yva-menettelyn aikana ja heitä tulikin runsaasti palautetta.

Esimerkiksi Karvia-Parkano-välillä reittiä tarkistettiin kahdessa kohdassa luontokohteiden huomioimiseksi. Eniten pohjoisen reitin valintaan vaikuttivat kuitenkin kantaverkon asiakkaiden tulevaisuuden liityntätarpeet.

Nokialla Pinsiönkankaan ja Hangaslammien alueilla suunnittelua jatketaan läntisillä reiteillä, jotka ovat arviointien perusteella ympäristövaikutuksiltaan lievempiä. Alinenjärven alueella reittiä siirrettiin Kaakkurijärvien linnustovaikutusten lieventämiseksi.

Lisäksi koko reitille on suunniteltu useita erityisesti liito-oravan kulkuyhteyksiä turvaavia puustoisia viherkäytäviä.

– On paljon asioita, jotka vaikuttavat lopulliseen reittivalintaan. Haitallisia vaikutuksia ei voida kokonaan välttää, mutta yritämme löytää aina vaikutuksiltaan mahdollisimman vähäisen vaihtoehdon, sanoo johtoreittisuunnittelun erikoisasiantuntija Eeva Paitula Fingridistä.

Reitin suunnittelu jatkuu maastotutkimuksilla. Tutkimusten aikana määritellään johdon tarkka reitti ja pylväiden sijainnit.

Voimajohdon reitin voi katsoa kartalta Fingridin verkkosivuilta.

Johto erottuu maisemasta

Uusi voimajohto piirtää maastoon varsin leveän jäljen.

Esimerkiksi Karvian ja Parkanon välillä metsään raivataan 62 metriä leveä johtoalue. Siellä missä reitti kulkee nykyisen johdon vieressä, tarvitaan johtoalueeseen noin 38 metriä lisää leveyttä.

Kristiinankaupungin tuntumassa on suunnitelmissa kaksi vierekkäistä voimajohtoa, jotka tarvitsevat jopa 96 metriä leveän väylän maastoon.

Voimajohto erottuu maisemasta myös korkeutensa takia: pylväiden ukkosjohtimet ulottuvat 37 metrin korkeuteen.

Käyttövarmuus paranee

Nokian ja Kristiinankaupungin välinen uusi voimajohto turvaa osaltaan sähkönsiirron käyttövarmuutta tuulivoiman lisääntyessä. Sähkönsiirto lisääntyy, kun Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.

– Tällä alueella ei kantaverkko ole ollut riittävä sähkön siirtotarpeisiin. Siellä on muun muassa paljon tuulivoimatuotantoa, jolle ei ole ollut kunnon siirtoyhteyttä, Paitula sanoo.

Kristiinankaupungista Karijoen, Isojoen, Kankaanpään, Karvian, Parkanon, Ikaalisten, Ylöjärven ja Hämeenkyrön kautta Nokialle kulkevalle voimajohdolle tulee pituutta noin 180 kilometriä.

Voimajohdon rakentaminen ajoittuu vuosille 2026–2029. Kustannusarvio on 100 miljoonaa euroa.