Hallituskumppanit suhtautuvat penseästi RKP:n ehdotuksiin muuttaa työperäistä maahanmuuttoa.
RKP esitti tiistaina kesäkokouksessaan muun muassa ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista.
Puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mukaan puolueen isona tavoitteena on vakiinnuttaa nettomaahanmuutto Suomeen vähintään 40 000:een vuodessa.
Perussuomalaiset vastustavat ajatusta eikä kokoomuslainen työministeri Arto Satonenkaan (kok.) pidä numeraalista tavoitetta mielekkäänä.
Nettomaahanmuuton ennustetaan vähentyvän
Viime vuonna nettomaahanmuutto Suomeen oli ennätyskorkealla. Nettomaahanmuutto tarkoittaa lukua, joka syntyy, kun Suomesta poistuneet vähennetään tänne muuttaneista.
Tämä luku oli viime vuonna miltei 58 000 henkilöä. Korkeaa lukua selittää erityisesti ukrainalaisten suuri määrä.
Valtiovarainministeriö ennustaa kesäkuussa julkaisemassaan taloudellisessa katsauksessa, että Suomen nettomaahanmuutto on vähentymässä.
Kun vielä tämän vuoden arvio on 30 000 maahanmuuttajaa, olisi tulevina vuosina määrä enää 15 000. Nettomaahanmuutto palaisi siis suurin piirtein 2010-luvun tasolle.
Suomessa väkiluvun kasvu on jo pitkään perustunut pelkästään muuttovoittoon ulkomailta. Tilastokeskuksen mukaan nettomaahanmuutossa yhtäjaksoista kasvua on ollut vuodesta 1981 alkaen. Vuodesta 2015 lähtien vuositasolla katsoen syntyneitä on ollut vähemmän kuin kuolleita.
Satonen: Avoimia työpaikkoja ei ole riittävästi
Työministeri Satonen muistuttaa, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa väestön ikärakenteen vuoksi.
Hän pitää tärkeänä myös hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan kannalta, että Suomessa työvoiman määrä ei vähene ja että maa on vetovoimainen ja kilpailukykyinen.
– Ilman työperäistä maahanmuuttoa meillä työvoiman määrä vähenee vuosittain noin 10 000–15 000 henkilöllä ikärakenteesta johtuen.
Satonen ei kuitenkaan näe yksittäistä numeraalista tavoitetta mielekkäänä, koska työvoiman kysyntätilanne vaihtelee huomattavasti.
– Esimerkiksi tällä hetkellä rakennusalalla, jossa on ollut paljon ulkomaista työvoimaa, on sitä tällä hetkellä huomattavasti vähemmän. Hetken päästä heitä on varmaan taas paljon enemmän, kun rakentaminen lähtee uudestaan liikkeelle.
Tämän hetken suurimpana haasteena Satonen pitää sitä, että avoimia työpaikkoja ei ole riittävästi.
Perussuomalaisissa ehdotusta pidetään mahdottomana
RKP:n ehdotus pitää nettomaahanmuuton taso 40 000:ssa ei saa perussuomalaisilta hyväksyntää. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä katsoo, että määrä on ”täysin mahdoton”.
– Se on merkittävästi enemmän kuin tämänhetkinen syntyvyysluku Suomessa. Ei sellaista määrää maahanmuuttajia mitenkään voida jatkuvasti tänne tuoda.
Toisena ongelmana Mäkelä pitää sitä, että maassa on työttömänä jo tätä lukua suurempi määrä maahanmuuttajia.
– Meidän täytyisi ensin työllistää ne maahanmuuttajat, jotka täällä jo ovat sekä tietenkin kantasuomalaiset ennen kuin käydään miettimään uutta maahanmuuttoa.
Hallituksen kaavailema työttömyyssääntö puhuttaa
Suomessa on kiistelty myös hallituksen kaavailemasta kolmen kuukauden työttömyyssäännöstä. Se on kohdannut laajaa arvostelua.
Suomeen työn perässä tulleella maahanmuuttajalla olisi kolme kuukautta aikaa löytää uusia töitä, mikäli hän jää työttömäksi. Suomessa pidempään olleilla ja erityisosaajilla aikaa olisi kuusi kuukautta.
Erityisasiantuntijoiden hakemusten määrä Suomeen on ollut Maahanmuuttoviraston mukaan laskussa jo parin vuoden ajan.
Alkuvuoden lukujen valossa näyttää siltä, että viime vuosien laskeva trendi jatkuu. Pääsyitä ovat talouden heikkous ja kova kilpailu osaajista.
Erityisasasiantuntijoita on Suomeen hakenut eniten tänä vuonna Intiasta, Kiinasta ja Iso-Britanniasta.
Perussuomalaiset tyrmää saatavuusharkinnasta luopumisen
RKP esitteli konkreettisina muutoksina muun muassa ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista. Toisaalta puolue myöntäisi pysyvän oleskeluluvan maahanmuuttajille, jotka suorittavat ylioppilastutkinnon suomeksi tai ruotsiksi.
– Mikä on sen parempi kansalaiskoe kuin ylioppilaskokeen suorittaminen suomeksi tai ruotsiksi. Silloin on joutunut tutustumaan yhteiskuntaan, oppinut kielen ja osoittanut sitoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, sanoo Adlercreutz.
Poliittisesti ongelmallisempi kohta liittyy saatavuusharkinnasta luopumiseen. Saatavuusharkinta tarkoittaa, että EU:n ulkopuolelta tulevaa työnhakijaa ei valita tehtäviin, joihin löytyy tekijöitä Suomesta tai muualta Euroopasta.
Hallitus on linjannut ohjelmassaan, että se säilyttää saatavuusharkinnan nykymuodossaan.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä tyrmää ehdotuksen.
– Tarveharkinnan poistaminen johtaisi villiin työmarkkinaan, siihen, että voitaisiin käydä polkemaan suomalaisia työehtoja. Se ei ole missään tapauksessa suomalaisen työntekijän eikä Suomen etu.
Työministeri Satonen ei näe tällä hetkellä suurta tarvetta luopua tarveharkinnasta nykyisessä työllisyystilanteessa, vaikka myöntää sen olevan kokoomuksen pitkän ajan tavoitelistassa.
– Oma käsitykseni on kuitenkin se, että tällä hetkellä varsin hyvin saadaan nopeasti täytettyä ne työpaikat, jotka ovat tarjolla.
Miltä näyttää politiikan syksy? Politiikkaradio 12.8.2024: