Kiihtyvä kiinnostus malminetsintään on saanut uutta pontta ympäristöystävällisten etsintämenetelmien kehittämiseen ja käyttämiseen. Osa menetelmistä on jo pidempään tunnettujen keinojen tehostamista kehittyneillä analysointiteknologioilla. Tällaisia ovat esimerkiksi pintageokemialliset tutkimusmenetelmät.
Suomessa malmia etsii tällä hetkellä aktiivisesti 59 yritystä. Ne investoivat malminetsintään yhteensä 94 miljoonaa euroa, mikä on 17 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022.
Malminetsinnän painopiste on edelleen pääosin Lapissa. Tukesin johtava asiantuntija Ilkka Keskitalon mukaan malminetsintä on kuitenkin kiihtynyt viime aikoina merkittävästi esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla. Tänä vuonna alueelle on myönnetty 31 lupaa, kun vielä vuonna 2021 määrä oli vain kuusi.
Oulun yliopiston kaivannaisalan yksikön soveltavan geokemian professori Pertti Saralan mukaan yksi syy kasvavaan malminetsintäbuumiin on epävarmuus tiettyjen kriittisten ja vihreän siirtymän vaativien metallien saatavuudesta.
– Eurooppaan tarvitaan omaa tuotantoa näiden metallien tuottamiseksi oman teollisuuden turvaksi, hän kertoo.
Maastoon ei jää jälkiä
Malminetsinnässä kasvavin alkuvaiheen tutkimusmenetelmä ovat tällä hetkellä dronet, joiden avulla voidaan havaita poikkeuksia kallioperässä jopa satojen metrien syvyydestä.
– Niihin pystytään laittamaan erilaisia mittauslaitteita, joilla voidaan mitata painovoimaa ja magneettisuutta. Ne kertovat alla olevasta kallioperästä, Keskitalo kertoo.
Lennokeilla voidaan hänen mukaansa tutkia alueita usein ympäri vuoden aiheuttamatta merkittävää haittaa tai häiriötä.
Pintageokemiallisessa menetelmässä voidaan etsiä viitteitä malmeista esimerkiksi kasveista tai maanpinnan maannoksesta.
Katso videolta, miten pintageokemiallinen menetelmä toimii.
Menetelmä perustuu siihen, että kalliossa olevasta malmiesiintymästä vapautuu ioneja hapettumisen ja bakteeritoiminnan kautta. Ne kulkeutuvat maapeitteen läpi rikastuen tiettyyn kerrokseen lähelle maanpintaa.
– Sama kerros toimii myös kasveille ravinteiden ottokerroksena. Tällöin kasvien eri osista, kuten kaarnasta tai viimeisistä vuosikasvaimista, voidaan analysoida samoja alkuaineita, Sarala selittää.
Menetelmä mahdollistaa näytteenoton myös talvisin lumesta, kun osa maasta tulevien kaasujen mukana kulkevista ioneista rikastuu lumeen. Luminäytteitä otetaan esimerkiksi soilta, jotka ovat vaikeakulkuisia kesällä.
Näytteenottomenetelmän etuna on, ettei siitä jää maastoon jälkiä. Tutkimuksia voidaan tällöin tehdä myös herkemmillä luontoalueilla sekä alueilla, joissa esimerkiksi tutkimuskaivannot tai poraus ei ole mahdollista.
Menetelmät säästävät aikaa ja rahaa
Perinteisessä malminetsinnässä kallionäytteitä kerätään kesäisin muutamia satoja, maaperätutkimuksessa puolestaan näytteitä saatetaan ottaa tuhansia. Yhden näytteen analysointi laboratoriossa maksaa muutamasta kymmenestä eurosta sataseen. Näytteestä ja menetelmistä riippuen analyysituloksia saattaa joutua odottamaan pitkiäkin aikoja, jopa puoli vuotta.
Tutkimuksia helpottavat ja nopeuttavat käsikäyttöiset analysaattorit, joilla voidaan analysoida sekä alkuainepitoisuuksia että mineraalikoostumusta.
Vaikka monet analyysimenetelmät ovat olleet käytössä laboratorioissa jo pidempään, kannettavien versioiden kehitys on ollut Saralan mukaan viimeisten vuosien aikana huimaa. Niitä käyttämällä säästyy sekä aikaa että rahaa.
– Ne mahdollistavat näytteiden analysoinnin nopeasti suoraan kentältä sen sijaan, että viedään näytteet laboratorioon ja odotetaan tuloksia pitkiä aikoja, sanoo Sarala.
Tukesin Ilkka Keskitalo näkee menetelmät hyvinä ja edullisina vaihtoehtoina malminetsinnälle. Perusteellisten tutkimustulosten saaminen vaatii kuitenkin kallioperäkairausta.
– Se on viimeinen vaihe mitä tehdään. Se on äärimmäisen kallista, ja halutaan kairata ainoastaan alueelle, missä mahdollisuus löytää tai lävistää joku esiintymä on mahdollisimman korkea, Keskitalo sanoo.
Uusilla menetelmillä voidaan kuitenkin saada viitteitä malmeista ja siten ennaltaehkäistä turhia kairauksia.