Hyvinvointialueet joutuvat keksimään uusia tapoja, joilla palvelut pystytään tulevaisuudessa turvaamaan. Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtajan Petri Virolaisen mukaan tulevaisuudessa ongelmaksi muodostuu se, että hyvinvoinnin turvaamiseen varattu rahamäärä ei riitä.
Rahapulaa suurempi ongelma on kuitenkin se, että henkilöstömäärä ei riitä palvelutarpeeseen.
Virolaisen mukaan järjestelmä ei ole romahtamassa, mutta asiat tulevat muuttumaan. Yksi tapa on ottaa lisää teknologiaa käyttöön.
– Meidän täytyisi hyväksyä se ajatus, että jos meillä on jokin asia, jonka ihminen tekee paremmin, mutta siihen on olemassa kone tai sovellus, meidän täytyy ottaa se kone käyttöön. Tällöin saamme käytettyä ihmistyövoimaa siellä, missä tarvitaan ihmisten kanssakäymistä ja missä emme pysty hyödyntämään teknologiaa.
Virolainen ei näe, että palveluvalikoiman muutokset ja hoidon priorisointi tarkoittaisivat joidenkin kalleimpien hoitojen lopettamista. Sen sijaan asioita on pyrittävä tekemään halvemmin.
– Meillä on esimerkkejä lääke- ja leikkaushoidoista, joissa meillä voisi olla toinen konservatiivinen hoito tai halvempi lääke käytettävissä. Meidän pitää silloin miettiä, saammeko halvemmalla lääkkeellä riittävän hyvän hyödyn tai saammeko me jopa saman hyödyn kuin kalliimmalla lääkkeellä. Ja säästämme kalliimman lääkkeen niille, joilla se halvempi ei toimi.
Yksilöllisen arvioinnin tarve pysyy
Hyvinvointialuejohtaja Petri Virolaisen mukaan tällaista harkintaa tehdään jo, mutta sitä tullaan lisäämään.
Hänestä olisi hyvä, että Suomessa olisi kansallinen ohjeistus, jossa määriteltäisiin kaikille hyvinvointialueille samat rajat ja tavoitteet. Virolainen ei kuitenkaan usko, että valintoja voitaisiin määritellä yhtään tarkemmin.
– Tosiasia on, että kaikki hoito- ja palvelupäätökset ovat yksilöllisiä, ja siinä tarvitaan yksilöllistä arviointia. Täysin yksiselitteistä päätöstä ei ole mahdollista tehdä kansallisesti, hän sanoo.
Virolainen katsoo, että palveluvalikoiman määrittelyn pitäisi perustua vaikuttavuuteen, ja tätä varten tarvittaisiin vaikuttavuustutkimusta.