CHICAGO, ILLINOIS Myöhään torstai-iltana koitti odotettu hetki, kun demokraattien presidenttiehdokas Kamala Harris asteli kokoushallin lavalle pitääkseen elämänsä merkittävimmän puheen.
Sen tärkein viesti oli tämä: Harris edustaa tulevaisuutta, ja republikaanien ehdokas Donald Trump haluaa vetää maan takaisin menneisyyteen.
– Me emme mene takaisin – me avaamme tietä eteenpäin, kohti tulevaisuutta, Harris sanoi.
Puoluekokousyleisö puhkesi puheen aikana toistuvasti jo tuttuun yhteishuutoon, We are not going back, me emme mene takaisin.
Harrisin puhe päätti demokraattien puoluekokouksen, ja presidenttikisassa alkaa nyt uusi vaihe.
Valokeila ei osoita enää suoraan demokraatteihin, vaan äänestäjien huomiosta pitää taistella.
Demokraattien puoluekokousviikko paljasti, miten Harrisin kampanja aikoo voittaa. Strategia koostuu kolmesta osasta: keskiluokan puhuttelusta, Trumpin härnäämisestä sekä yhdestä historiallisesta muutoksesta, jonka Harris voisi tuoda Yhdysvaltain politiikkaan.
Harris on monelle amerikkalaiselle vielä aika tuntematon poliitikko. Se olisi normaalisti näin lähellä vaaleja iso ongelma. Demokraatit ovat kuitenkin kääntäneet tämän edukseen.
Koska kansalaisilla ei ole Harrisista pinttynyttä mielikuvaa, hänet on voitu esitellä yleisölle kampanjastrategian tarpeiden mukaisesti.
Harrisin tärkein tavoite on puhutella maan keskiluokkaa, joten vaalikampanja painottaa hänen keskiluokkaista taustaansa. Torstai-illan puheessaan Harris itse puhui siitä, miten hänen äitinsä opetti tarkkaa rahankäyttöä keskiluokkaisessa perheessä.
– Vahva keskiluokka on aina ollut Yhdysvaltain menestyksen takaaja, Harris sanoi.
– Sen keskiluokan rakentaminen tulee olemaan presidenttikauteni merkittävin tavoite.
Korkeat elinkustannukset lienee syksyn tärkein vaaliteema. Talous on toistaiseksi ainoa asiakokonaisuus, josta Harris on tarjonnut äänestäjille konkretiaa.
Puheessaan hän kertasi joitain linjauksiaan, lupaamalla muun muassa alentaa keskituloisten verotusta ja päättää Yhdysvaltoja riivaavan asuntokriisiin.
Harris pyrkii puhuttelemaan keskiluokkaa, koska kampanjan tavoite on nimenomaan laajentaa demokraattien kannattajakuntaa keskeltä.
Se näkyi myös Harrisin puhuessa ulkopolitiikasta.
Puhuessaan Israelin käymästä sodasta, Harris sanoi aikovansa presidenttinä pitää huolta siitä, että Israel pystyy puolustamaan itseään. Mutta hän lisäsi, että myös palestiinalaisilla on oltava oikeus rauhaan ja turvallisuuteen.
Harrisin kommentit tuskin riittävät Israelin aseistamisen lopettamista vaativille mielenosoittajille, mutta vetoavat valtaosaan amerikkalaisista.
Kampanja yrittää naarata haaviinsa myös keskilinjan republikaaneja. Siihen liittyy demokraattien kampanjastrategian toinen osa, Trumpin härnääminen.
Harrisin kampanja pyrkii luomaan mahdollisimman selkeän kontrastin Harrisin ja Trumpin välille.
Puheessaan Harris kuvasi itseään demokratian ja kansalaisten vakaana puolustajana, ja Trumpia kevytmielisenä miehenä, jonka tavoitteet ovat kuitenkin vakavia ja vaarallisia koko kansakunnalle.
Kampanja yrittää luoda kontrastia myös ehdokkaisiin liitetyissä mielikuvissa. Demokraattikampanja esittää Harrisin lämpimänä ihmisenä, joka on ylpeä maastaan. Samalla Trump yritetään kehystää vihaiseksi, itsekkääksi ja ankeaksi.
Tavoitteessa on sitä helpompi onnistua, mitä vihaisempi Trump on, ja demokraatit tuntuvat tietävän sen.
Harrisin keskittyessä asiaviestiin, hänen tukijoukkonsa varapresidenttiehdokas Tim Walzista entiseen presidentti Barack Obamaan yrittävät sörkkiä Trumpin hermoja.
Walz toisti omassa puheessaan keskiviikkona viestin siitä, että Trump ja tämän varapresidenttiehdokas J.D. Vance ovat omituisia ihmisiä. Obama taas mainitsi puheessaan Trumpin ”oudon päähänpinttymän yleisöjen kokoon”, mutta käytti koosta puhuessaan käsielettä, jolla on seksuaalinen piiloviesti.
Suuttuessaan Trump usein sortuu solvauksiin, eikä keskity omaan poliittiseen viestiinsä. Silloin Harrisin on helppo esiintyä presidentillisempänä vaihtoehtona.
Harrisin kampanjan kenties tärkein tehtävä on kuitenkin edustaa muutosta. Mielipidemittaukset näyttävät, että juuri sitä äänestäjät janoavat.
Harris on osa nykyhallintoa, joten muutosehdokkaana esiintymistä voi pitää melkoisena hattutemppuna. Kaikki hänen puheessaan mainitsemat poliittiset linjaukset ovat suoraa jatkumoa Bidenin politiikalle.
Harris saattaa silti onnistua edustamaan muutosta, yhdestä ilmiselvästä syystä.
Torstaina Harris asteli lavalle pukeutuneena kokomustaan asuun. Hän puhui yleisölle, joka oli täynnä valkoiseen pukeutuneita naisia.
Valkoiseen pukeutuminen symboloi naisten taistelua äänioikeuden puolesta.
Harris ei ole kampanjansa aikana kertaakaan korostanut, että voittaessaan hän olisi Yhdysvaltain historian ensimmäinen naispresidentti. Ensinnäkin, koska identiteettipolitiikalla ei voiteta keskiluokkaa. Toiseksi, koska hänen ei tarvitse - kaikki tietävät sen.
Puoluekokousviikon jälkeen demokraattiaktiivit ovat vielä valmiimpia taistelemaan historiallisen muutoksen eteen.
Isoin kysymys on, riittääkö aika. Vaaleihin on nyt 73 päivää.
Mitä mieltä olet Kamala Harrisin poliittisesta linjasta?