Kymmeniätuhansia turhia ambulanssiajoja karsittiin – toimialapäällikkö: ”Ensihoito ei ole taksikyyti”

Ambulanssin lähettämistä harkitaan nyt aiempaa tarkemmin, ja se on vähentänyt turhien ajojen määrää. Yle selvitti, kuinka paljon.

Hätäkeskuslaitoksen mukaan suunta on ollut oikea ja uudistus on vähentänyt niin sanottujen turhien tehtävien määrää. Video: Toni Pitkänen / Yle
  • Anne-Pauliina Rytkönen
  • Katja Wallenius
  • Stina Tuominen

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ensihoidon tehtävien lukumäärä on vähentynyt merkittävästi Suomessa.

Yle pyysi tiedot kaikilta hyvinvointialueilta. Niiden mukaan ensihoidon ambulanssitehtävät ovat vähentyneet kevään aikana noin 9,2 prosenttia, viime vuoteen verrattuna.

Käytännössä se tarkoittaa, että Suomessa ajettiin tammi-kesäkuussa noin 40 000 ajoa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Voit katsoa jutun lopusta, millainen tilanne on sinun alueellasi.

Ensihoidon tehtävien lukumäärä on vähentynyt marraskuussa voimaan tulleiden uusien hätäkeskusohjeiden vuoksi.

Uusissa ohjeissa on mukana aiempaa enemmän tilanteita, joissa ambulanssia ei tarvitse lähettää. Hätätilanteet pyritään myös selvittämään aiempaa tarkemmin, ennen päätöstä avun lähettämisestä.

Yle pyysi uutta ohjetta luettavaksi Hätäkeskuslaitokselta, mutta sitä ei luovutettu. Kyseinen ohje on turvaluokiteltu.

– Ensihoito ei ole taksikyyti, vaan ensihoito vie hoidon sinne kohteeseen ja aina sitä hoitoa ei sinne kohteeseen tarvita, sanoo Hätäkeskuslaitoksen toimialapäällikkö Ari Ekstrand.

Jos ambulanssia ei lähetetä, ohjataan soittaja hakeutumaan päivystykseen tai terveysasemalle omalla kyydillä. Toisinaan riittävät puhelimessa annetut ohjeet.

Uuden käytännön vuoksi hätäkeskuspäivystäjä käyttää aiempaa enemmän omaa harkintaa.

– Tehtävien käsittelyaika on pidentynyt yli minuutin. Kentälle päin näkyvä hälytysaika ei ole pidentynyt niin paljon, kertoo Kuopion hätäkeskuksen apulaispäällikkö Sauli Jalonen.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella seurataan, miten muutos vaikuttaa hätätilanteisiin. Video: Toni Pitkänen / Yle

Kaikkein eniten tehtävien lukumäärä on vähentynyt Kainuun hyvinvointialueella, missä lasku on ollut noin 23 prosenttia.

– Otimme viime syksynä käyttöön tilannekeskuksen, jonne hätäkeskus välittää kiireettömät tehtävät. Sama toimintamalli on käytössä osassa muitakin hyvinvointialueita. Se on osaltaan vähentänyt ajojen määrää, kertoo Kainuun hyvinvointialueen toimialuejohtaja Sami Mäenpää.

Ensihoidossa kiinteät kustannukset ovat suurin kulu. Tehtävien myötä vähentyneet lääke- ja polttoainekulut eivät ole olleet Kainuussa merkittäviä. Säästöjä kuitenkin syntyy, sillä tehtävämäärien vähennyttyä Kainuussa vähennetään tästä päivästä alkaen ensihoidon yöaikaista valmiutta.

Pohjois-Savossa puolestaan lasku on ollut 17,2 prosenttia. Siellä ambulanssit ovat kiinni hälytystehtävissä keskimäärin 27,9 prosenttia työajasta, kun koko maan keskiarvo on 30,2 prosenttia.

Ensihoidon ylilääkäri Marko Hoikka kertoo, että muutoksen vaikutuksia seurataan aktiivisesti. Tietoon ei ole tullut, että hätätilanteita olisi arvioitu aiempaa enemmän väärin.

– Toki riskinarvioon voi aina liittyä aliriskinarviointia, jolloin yksittäiselle potilaalle voi aiheutua haittoja. Merkittäviä isoja määriä, missä potilasturvallisuus olisi vaarantunut, ei ole tullut esille, Hoikka sanoo.

Korjaus 2.9.2024 klo 9.00: Päivitetty Pirkanmaan hyvinvointialueen ambulanssien määrät.

Millaisia kokemuksia sinulla on? Kerro meille, teemme juttua

Tietoja käytetään vain journalististen sisältöjen tekemiseen ja niitä käsittelevät vain näiden sisältöjen tekijät. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille ja ne poistetaan käytön jälkeen. Käytämme vastauksia jutussa vain luvallasi.

Toimintatavan muutos on ollut iso myös Pohjois-Savossa.