Toimittaja-valokuvaaja-sarjakuvataiteilija Heikki Kemppaisen toisessa sarjakuvateoksessa on kaksi vahvaa teemaa: läheisen muistisairaus ja sota.
”Hyvää yötä, äiti” kumpuaa Kemppaisen äidin sairastumisesta ja muistin heikkenemisestä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti Kemppaisen mieleen sodan kauhun uudella tavalla, ja hän halusi tietää, muistaisiko äiti, millaista oli lapsena paeta Lapin sotaa Tornionjoen yli Ruotsiin.
Lappilaislähtöinen, jo pitkään Etelä-Suomessa asunut Kemppainen löysi sarjakuvan tekemisen muutama vuosi sitten. Hän hankkiutui opiskelemaan alaa Aalto-yliopistossa ja opetteli sarjakuvan käsikirjoittamista. Työryhmän muut jäsenet kannustivat kehittämään ajatusta muistisairauden käsittelemisestä sarjakuvassa.
Muistisairautta potevaa äitihahmoa pidettiin kiinnostavana.
– Omakohtaiset kokemukset nousivat entistä enemmän pintaan, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja minulle tuli voimakas halu saada tietoa sodasta. Halusin esittää äidille kysymyksiä siitä, mitä hän muistaa tuosta ajasta, miten rankka kokemus se on ollut, Kemppainen sanoo.
Lopulta syntyi satasivuinen teos, joka pohjautuu omiin kokemuksiin, mutta on kuvitteellinen kertomus.
– Se ei ole dokumentti. Pohjana ovat esimerkiksi puhelut ja keskustelut äidin kanssa, mutta olen käyttänyt taiteilijan vapautta, kun olen pyrkinyt ilmaisemaan omaa tunnekokemustani.
”Hyvää yötä, äiti” on tiettävästi vasta toinen Suomessa julkaistu muistisairautta käsittelevä sarjakuvakirja. Suomeksi vuonna 2011 ilmestynyt ”Ryppyjä” on espanjalaisen Paco Rocan sarjakuvaromaani, joka kertoo vanhenemisesta ja muistiongelmista. Myös ainakin Tuula Rajavaara on sarjakuvankin keinoin käsitellyt elämää muistisairaan läheisen kanssa.
Taide auttaa käsittelemään ja ymmärtämään
Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu ei ole vielä tutustunut Kemppaisen kirjaan, mutta pitää hyvänä, että muistisairaudesta puhutaan monin tavoin: elokuvissa, romaaneissa, teattereissa, tanssilla – ja nyt myös sarjakuvalla.
– On tarve ymmärtää muistisairautta ja sen aiheuttamia ilmiöitä ja tunteita. Taide eri muodoissaan pystyy tavoittamaan sellaista, mitä paraskaan tutkimus tai asiantuntijatieto ei tavoita. Nämähän eivät kilpaile keskenään, vaan puhuttelevat meissä eri kanavia ja eri aisteja.
Suomu arvelee, että sarjakuva tavoittaa asian ääreen monia sellaisia, jotka eivät välttämättä ole kiinnostuneita muista taidemuodoista. Sama ajatus on ollut tekijälläkin.
– Tämä on ollut minulla yhtenä ajatuksena. Minulla on tuttavapiirissä on ikäisiäni miehiä, jotka eivät ole kovin innostuneita lukemaan kirjoja. Toivon, että sarjakuvan kautta voi helpommin löytää tuon aiheen.
Venäjän aloittama sota helmikuussa 2022 järkytti Kemppaista ja sai hänet pohtimaan myös Suomessa koettuja sotia sekä äitinsä kokemuksia pienenä lapsena.
Nykyään Kolarissa palvelutalossa asuva äiti oli yksi niistä kymmenistätuhansista, jotka pakenivat Lapin sotaa. Tornionjokilaakson asukkaita evakuoitiin taistelujen alta rajajoen yli Ruotsiin, ja myös Kemppaisen äidin perhe pääsi turvaan länsinaapuriin.
Hyvää yötä, äiti -teoksen julkaisee sarjakuvakustantaja Suuri Kurpitsa Helsingin sarjakuvafestivaaleilla viikonvaihteessa.
Heikki Kemppainen julkaisi ensimmäisen sarjakuvakirjansa ”Nännit” omakustanteena pari vuotta sitten. Se oli neljän finalistin joukossa Helsingin sarjakuvafestivaalien Zine Festissä. Hän on myös tehnyt valokuvateoksen Terveet kädet -punkyhtyeestä.