Maan vetovoimaisin kaupunki Tampere laittaa miljoonia kuutiometrejä louhetta järviin. Näin se luo uutta rakennuspinta-alaa lähelle keskustaa.
Näsijärvestä on tehty maa-alaa viime vuosina kymmenien hehtaarien edestä. Pyhäjärvestä katoaa Viinikanlahden hankesuunnitelman mukaan useita hehtaareja. Kaupunginvaltuusto hyväksyi alueen asemakaavan kokouksessaan elokuussa.
Louhetta järveen kaadettaessa ainakin täytön kohdalla oleva elinympäristö menetetään täydellisesti. Siinä ei ole enää vettä eikä pohjaa kaloille, pohjaeläimille tai vesikasveille.
Siitä, mitä täytöistä tarkemmin ottaen järviluonnolle seuraa, ei ole olemassa tutkimustietoa. Ei Tampereelta tai muualta Suomesta.
Tämä käy ilmi, kun haastattelemme ja tavoittelemme tutkijoita yliopistoista, Lukesta, Sykestä ja yksityisistä tutkimuslaitoksista.
Kukaan haastatelluista tutkijoista ei ollut tehnyt tai törmännyt aiheesta Suomessa tehtyyn perustutkimukseen eli pitkäjänteiseen, taustoittavaan tutkimukseen.
Tutkittua tietoa vaikutuksista tarvittaisiin, arvioi limnologian professori Jukka Horppila Helsingin yliopistosta.
– Se vaatisi monia vuosia kestävän tutkimuksen ja aineistojen keräämistä sekä ennen että jälkeen toimenpiteen vertailualueineen, Horppila listaa.
Tutkimuksella saataisiin tietoa, millainen eliöyhteisö vesikasvillisuuden, kalaston, pohjaeläinten ja planktonin osalta täytön jälkeen alueille muodostuu.
Tietoa saataisiin myös siitä, miten täyttöalueiden eliöstö sekä elinympäristöjen ja järviekosysteemin toiminta ja tila muuttuvat täyttöjen ja intensiivisen rantarakentamisen seurauksena, kuvaa Syken erikoistutkija Kimmo T. Tolonen.
Tutkijoiden mukaan erityisesti rantaympäristöt sekä niiden biologinen monimuotoisuus ja toiminnallinen merkitys järvissä tunnetaan edelleen puutteellisesti.
Ja juuri ranta-alueet jäävät useimmiten täyttöjen alle.
Tampere täyttyy
Kannaksella sijaitsevan kaupungin keskustan tuntumassa voi pian alkaa uusi järvitäyttö.
Viinikanlahden täyttö on ottamassa 12 000-hehtaarisesta Pyhäjärvestä kuuden hehtaarin alan. Alueelle on tulossa noin 3 000 asukkaan rantakaupunginosa.
Tampere odottaa asiasta vesilupapäätöstä täksi syksyksi, ja täyttötyöt voivat alkaa aikaisintaan ensi vuonna.
Valtaosa alueesta tulee virkistäytymiskäyttöön.
Eteläiselle Näsijärvelle tehtiin 13-hehtaarinen tekosaari. Se valmistui vuonna 2022.
Näsisaari rakennettiin viemällä 1,2 miljoonaa kuutiometriä louhetta Näsijärveen. Se tarkoittaa yhteensä 55 000 kuorma-autolastillista.
Saari tehtiin, jotta raitiotie pääsee kulkemaan sitä kautta uudelle asuinalueelle. Kaupungin suunnitelman mukaan tekosaari laajenee vielä tulevaisuudessa 25-hehtaariseksi omaksi asuinalueekseen.
Näsisaaresta itään tehtiin vuosina 2014 ja 2015 Ranta-Tampellan 16-hehtaarinen täyttöalue.
Länsi-Tampereella pienen, vain 67-hehtaarisen Tohloppijärven etelärannan uusi asemakaava sallii järven täyttämistä 5–15 metriä ulapalle päin.
Ravintoverkot tulisi tuntea
Tietoa pohjan tapahtumista on Tampereen ja muun Suomen järvillä saatavilla vaihtelevasti.
Esimerkiksi Näsijärvellä seuranta on vähäisempää, Pyhäjärvestä saadaan parempi käsitys.
Eteläisen Näsijärven ja Pyhäjärven alueilla Ylöjärveltä Sastamalaan tehdään joka kolmas vuosi pohjaeläinten tarkkailututkimus.
Yleisesti ottaen pohjaeläinten tarkkailuissa ongelmana on, että niissä keskitytään niin sanottuihin indikaattorilajeihin. Siis lajeihin, joiden kannat kertovat vesistön yleisestä tilasta, kuten vedenlaadusta. Viranomainen ei tämän tarkempaa tarkkailua edellytäkään.
– Nykyisissä pohjaeläinseurannoissa ei oteta mitenkään huomioon pohjaeläinten ravintoverkkovaikutuksista, sanoo pohjaeläintarkkailua tekevän KVVY Tutkimuksen biologisten tutkimusten päällikkö Tommi Malinen.
Otetaan esimerkki: jäännemassiainen. Se on reliktiäyriäinen, jota monet kalat, kuten kuoreet ja kuhat syövät.
Jos tehdään toimenpiteitä, jotka heikentävät järven happitaloutta, hyvin usein jäännemassiaiset kärsivät, Malinen kertoo.
Vesistöstä ja sen tilasta riippuen vaikutus kalastoon voi olla pieni tai suuri. Malisen mielestä asiaa voi ajatella myös ilman seurannaisvaikutuksia.
– Jos tämä tietty populaatio on elänyt järvessä jääkaudesta lähtien, mielestäni sillä on itseisarvo, vaikka itse laji ei olisi uhanalainen.
Jäännemassiainen on vain yksi monista lajeista, joilla kaikilla on oma roolinsa järven ekosysteemissä.
Vanhat synnit
Tampere suurhankkeineen on näkyvä, mutta vain yksi monista vesistötäyttöjen tekijöistä.
Järvialueille kohdistuvien rakennushankkeiden suuruusluokka, määrä sekä aikeet täyttää myös pientä järveä saavat tutkijan hämmästymään.
– Toivoisin, ettei tästä tule yleistä tapaa. Varsinaisen järvialtaan muuttaminen kuulostaa hyvin huolestuttavalta, sanoo Syken meri- ja vesiratkaisujen ryhmäpäällikkö Pasi Valkama.
Vesistöjen hajakuormitusta ja sen vähentämismenetelmiä tutkinut Valkama kuvailee, kuinka järvet ja muut vesistöt ovat menneisyydessä toimineet ihmisten jätesankoina.
Tampereella täytettävät järvialueet ovat ei-luonnontilaisia rantoja, joita on voitu täyttää aiemminkin. Kun tällaisia teollisen historian omaavia kohteita täytetään, ongelmia voi tulla aiemmin järveen päästetyistä aineista.
Niin Viinikanlahdesta kuin Tohloppijärven pohjastakin on löydetty useita haitta-aineita, huolestuttavimpina PCB-yhdisteitä.
Vuosikymmeniä sitten kielletyt PCB:t kertyvät ravintoketjun yläpäähän eli rikastuvat. Ne aiheuttavat kaloihin kertyessään lisääntymis- ja kehityshäiriöitä.
Tällä hetkellä PCB:t ovat pohjaan sedimentoituneina, eikä niistä aiheudu vaaraa.
Viinikanlahdella on tarkoitus ruoppaamalla puhdistaa haitta-aineita sisältävä sedimentti pois täytön alta. Ruoppauksen yhteydessä sedimenttiä ja siihen kiinnittyneitä haitta-aineita sekoittuu uudelleen veteen ja voi näin kulkeutua paikasta toiseen.
– Huolena on, että kalojen käyttökelpoisuus ravintona vähenee tai katoaa, Pirkkalan kalatalousalueen toiminnanjohtaja Ismo Kolari sanoo.
Suunnitelmana on eristää ruoppausalue muusta vesistöstä, jotta haitta-aineet eivät leviä.
Tampereen aiemmissa järvitäytöissä eristämiseen käytetyt silttiverhot eivät ole täysin pitäneet yhdessäkään tapauksessa.
– Aiemmista hankkeista on opittu, vakuuttaa kaupungin rakennuttajainsinööri Raija Tevaniemi. Hän on Viinikanlahden hankkeen lisäksi ollut mukana Ranta-Tampellan täytössä.
Jos riskit rajatulla alueella toteutuvat, sedimentin haitta-aineista teetetty riskinarvioselvitys toteaa, että ”altistujina voivat olla lähinnä pohjaeliöt ja pohjakalat”.
Kalat ja pohjaeläimet sivuosassa
Vesiluvan hakijan teettämien ympäristöselvitysten sekä ely-keskusten lausunnoissa arvioidaan, onko elinympäristön menetys merkittävä vai ei.
Lupien myöntäminen perustuu lakeihin ja säädöksiin, vesistötäyttöjen suhteen esimerkiksi vesilakiin.
Pohjois-Savon ely-keskuksen Tampereen yksikön kalastusbiologi Päivi Pyyvaara haluaa luottaa viranomaisten kykyyn tehdä oikeita päätöksiä.
Se ei tarkoita, ettei ympäristövaikutuksia silti olisi.
– Näistä tehdään hyvin perusteelliset ympäristövaikutusten arvioinnit, mutta valitettava tosiasia on, että siinä [täytössä] menetetään rantoja, lisääntymisalueita ja elinympäristöjä.
Tarkalleen ei tiedetä, mitä menetetään.
Pohjaeläintutkija Kimmo T. Tolonen ja KVVY Tutkimuksen Tommi Malinen toivovat, että suuremmista järvitäytöistä ja intensiivisestä rantarakentamisesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia selvitettäisiin laajemmin.
Malinen toivoo, että järven ravintoverkon rakenne ja mahdolliset erityishuomiota vaativat lajit selvitettäisiin aina ennen hankkeen alkamista.
– Jos lajeja ja niiden vaikutusta ravintoverkkoon ei tutkita ennen kuin tehdään vesistön tilaan mahdollisesti vaikuttavia muutoksia, ei ekosysteemin muuttuessa voida osoittaa, mikä muutokseen vaikutti, hän sanoo.