Helsingissä on käyty apulaispormestari Anni Sinnemäen (vihr.) kaudella kiivasta keskustelua lähimetsien tuhoamisesta ja merentäytöistä uusilla alueilla, kuten Länsiväylän varrella sijaitsevassa Koivusaaressa ja Kruunuvuorenrannassa.
Pian kymmenen vuotta Helsingin kaupunkirakentamisesta ja -suunnittelusta vastuussa ollut Sinnemäki on aiemmin vakuuttanut, että Koivusaaren rakentamissuunnitelmia jatketaan, mutta nyt hän väläyttää mahdollisuutta asuinalueen suunnitelmien perumiseen.
Kysymykseen siitä, onko Koivusaaren rakentamissuunnitelma merentäyttöineen ollut virhe ja voidaanko suunnitelmat vielä perua, hän vastaa näin:
– Helsingissä on yksi vanhaa suunnittelua edustava kohde, Koivusaari, jossa on laajempaa merentäyttöä. Me emme ole suunnitelleet vuosiin uusia, laajoja merentäyttöjä.
Sinnemäen mukaan kaupungin uusi yleiskaava ”ei enää ohjaa merentäyttöihin”.
Koivusaaren asuinrakentamisen suunnitelmat on keskeytetty, koska Vaasan hallinto-oikeus määräsi kesällä kaupungin tekemään uudet ympäristövaikutusten arvioinnit.
– Koivusaaren osalta tilannetta arvioidaan. Itse ainakin ajattelen niin, että voimme oppia niistä ympäristövaikutusten lisäarvioinneista ja vetää johtopäätöksiä, kun ne ovat pidemmällä.
Helsinki on jo tehnyt valituksen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
Sinnemäki kertoo Ylelle, että hän ei aio enää asettua ehdolle Helsingin apulaispormestariksi.
Asiantuntija: Meren ja metsien valtaamisen voisi lopettaa
Pääkaupunkiseudulle muuttavat uudet asukkaat mahtuisivat rakennuttajien etujärjestön mukaan helposti vanhoihin lähiöihin ja keskustaan useamman vuoden ajan.
Koivusaaren kaltaisia uusia asuinalueita ei siis tarvitsisi tilan puutteen vuoksi rakentaa.
– Pääkaupunkiseudulle muuttaa kymmenestä viiteentoista tuhanteen uutta asukasta vuodessa, laskee tekninen johtaja Mikko Somersalmi kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestöstä Raklista.
Somersalmen mukaan metsien ja merien valtaaminen uusiksi asuinalueiksi pitäisi harkita tarkasti: myös Helsingissä pitäisi hyödyntää entistä tehokkaammin valtavia mahdollisuuksia, joita pääkaupunkiseudun väljästi rakennetuissa lähiöissä, teollisuusalueilla ja keskustoissa piilee.
– Täydennysrakentamis- ja konversiokohteisiin pystyttäisiin asuttamaan useamman vuoden ajan pääkaupunkiseudulle muuttavat asukkaat, hän sanoo.
Lähiöihin ja keskustaan rakentaminen ympäristöystävällistä
Lähiöihin, teollisuusalueille ja kaupunkien keskustoihin rakentaminen ja esimerkiksi toimistojen muuttaminen asunnoiksi on tuoreiden laskelmien mukaan ympäristöystävällisempää kuin uusille alueille asuntojen rakentaminen.
Raklin tuoreen selvityksen mukaan kerrostalon rakentaminen jo olemassa olevalle tontille aiemmin rakennetun talon viereen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä kolmanneksen vähemmän verrattuna siihen, että talon rakentaisi uudelle asuinalueelle.
Jos toimistorakennuksen muuttaa asunnoiksi, hiilijalanjälki pienenee vielä enemmän.
Kontulan täydennysrakennuskohteen hiilijalanjälki pieni
Esimerkiksi kun Kontulassa rakennettiin vanhan vuokra-kerrostalon viereen uusi kerrostalo, hiilidioksidipäästöt olivat 36 prosenttia pienemmät verrattuna siihen, että asunnot olisi rakennettu uuteen kerrostaloon uudelle asuinalueelle:
Kun Kojamo muutti Helsingin Bulevardilla sijaitsevat toimistot asunnoiksi, päästöjä syntyi 42 prosenttia vähemmän verrattuna siihen, että uusi kerrostalo olisi rakennettu uudelle alueelle:
Miljoona neliötä tyhjää toimistotilaa asunnoiksi
Selvityksen mukaan pääkaupunkiseudulla on yhä miljoona kerrosneliötä tyhjillään olevaa toimistotilaa, jotka voitaisiin muuttaa asunnoiksi.
Aiemmin asuntorakentamisen suurimmat päästöt tulivat käytön aikaisista energiakustannuksista, mutta koska nykyään käytetään vähäpäästöisempää energiaa, suurin osa hiilijalanjäljestä muodostuu nyt ja tulevaisuudessa asuntojen rakentamisvaiheessa.
Somersalmi myöntää, että kun tiet, viemärit, palvelut ja koko infrastruktuuri ovat lähiössä tai keskustassa valmiina, uusien asuntojen rakentaminen on paitsi ympäristöystävällisempää myös taloudellisempaa.
Sinnemäki lupaa asuntoja lähiöihin ja toimistorakennuksiin
Apulaispormestari Anni Sinnemäen mukaan väljien lähiöiden ja teollisuusalueiden täydennysrakentamista Helsingissä lisätään ja toimistoja muutetaan asuinkäyttöön keskustassa entistä tehokkaammin tulevaisuudessa.
Sinnemäki ei vastaa selkeästi kysymykseen, aikooko Helsingin kaupungin oma asuntotuotanto lisätä käyttötarkoitusten muutoksia ja aletaanko esimerkiksi Hekan vuokra-asuntoja rakentaa tyhjillään oleviin toimistorakennuksiin.
5.9. kello 9.00: Juttuun täsmennetty, ettei Sinnemäki aio enää hakea uutta kautta Helsingin apulaispormestarina. Aiempi muotoilu oli: Sinnemäki kertoo Ylelle, että hän ei aio enää asettua ehdolle Helsingin pormestarivaaleissa nykyiseen pestiinsä.