Nyt tehtävillä toimilla hallituksen asettamiin koulutustavoitteisiin ei päästä. Tätä mieltä on ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.
Hallitus on halunnut muun muassa lisätä tohtorikoulutettavien määrää. Helmikuussa opetus- ja kulttuuriministeriö osoitti yliopistoille yhteensä 255 miljoonaa euroa, joilla pyritään kouluttamaan tuhat uutta tohtoria.
Mielityisen mukaan hallituksen keinot eivät ole tarpeeksi tehokkaita.
– Pitäisi tehdä todella rajuja muutoksia nykylinjaan. Näyttää siltä, että [riittäviin muutoksiin korkeakoulupolitiikassa] ei ole valmiutta siitä huolimatta, että tilanne on mikä on, Mielityinen sanoi Ylen aamussa torstaina.
Myös Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL pitää hallituksen aikeita epärealistisina. SYL:n koulutuspolitiikan asiantuntija Heidi Rättyän mukaan on selvää, että koulutustavoitteen toteutuminen ei ole nykyisillä resursseilla mahdollista.
– Resurssit eivät riitä. Koulutuskapasiteettia täytyy kasvattaa, ja siihen tarvitaan poliittisia päätöksiä.
Suomessa koulutustaso verrokkimaita alhaisempaa
Koulutustason nousu on Suomessa jämähtänyt. Samalla monet verrokkimaat ovat nostaneet kansalaistensa koulutustasoa Suomen ohi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Aleksi Kaleniuksen mukaan hyviä merkkejä on kuitenkin ilmassa, vaikka työsarkaa hallituksella riittää.
– Korkeakouluun pääsy on parantunut viime vuosikymmenellä, ja nyt yliopistossa aloittavien määrissä on tehty uusia ennätyksiä 2020-luvun alussa.
Korkea-asteen koulutettujen osuus 25–34-vuotiaista on OECD-maissa noussut 47 prosenttiin. Suomessa osuus on jäänyt vauhdista ja on nyt noin 40 prosenttia.
Kaleniuksen mukaan nyt tiedetään, että 50 prosentin tavoitteeseen ei päästä. Pidemmällä aikavälillä hallituksen tavoitteena on pyrkiä kohti OECD-kärkeä.