Jo kertaalleen Suomesta kadonnut arvokala palasi takaisin – rannikolla jo useita havaintoja

Uudelleenistutus Viron Narvajokeen on elvyttänyt kantoja. Luonnonvarakeskus pyytää lisää havaintoja.

Atlantinsammen poikasten istutus Narvajokeen vuonna 2022. Osa poikasista istutetaan vastakuoriutuneena, osa jatkokasvatetaan Virossa Põlulan kalankasvatuslaitoksessa. Etualalla oleva kaksikesäinen atlantinsampi on merkitty t-ankkurimerkillä.
Atlantinsammen poikasten istutusta Viron Narvajokeen vuonna 2022. Kuva: Mart Thalfeldt/RMK
  • Heikki Koskinen

Itämerestä jo kertaalleen hävinneestä atlantinsammesta on tehty havaintoja eri puolilla Suomen etelärannikkoa.

Atlantinsampi havaittiin viime vuonna Suomen aluevesillä yhteensä 10 kertaa, kertoo erikoistutkija Teppo Vehanen Luonnonvarakeskuksesta. Havainnot ovat Suomen itärajalta aina Turun saaristoon saakka.

Itärajan lähellä Virolahdella saatiin kaksikin havaintoa tästä harvinaisesta vonkaleesta kesällä 2023. Toinen tapauksista varmennettiin kuvan perusteella vasta tällä viikolla.

Tässä kuussa kalastajan verkkoihin Turun Saaristossa päätyi atlantinsampi, joka valokuvauksen jälkeen päästettiin takaisin Saaristomereen. Kyseessä onkin toistaiseksi tämän vuoden ainut havainto.

– Se on jostain syystä ainoa tapaus. Ehkä vuosittaisiin vaelluksiin vaikuttavat jotkut ympäristötekijät, joita emme vielä tunne, pohtii Vehanen.

Luonnonvarakeskus pyytääkin havaintoja atlantinsammesta Suomen rannikolta.

Uudelleenistutusta on tehty Virossa Narvajokeen, johon on istutettu jo 200 000 sammen poikasta. Valtaosa sampihavainnoista onkin peräisin Viron rannikolta, mutta istutusten tuloksia on alkanut näkyä myös Suomen puolella.

Virossa Põlulan kalanviljelylaitoksella sammet syövät verkkoaltaan pohjalle laskeutuvaa rehua.
Poikasten vaellusta Narvajoesta eteenpäin tutkitaan radiolähetinseurannalla sekä merkitsemällä poikasia. Kuva kalanviljelylaitokselta Virosta. Kuva: Mart Thalfeldt/RMK

Katosi ihmisen toiminnan takia

Atlantinsampi hävisi Itämerestä vesien likaantumisen, patoamisen ja liikakalastuksen vuoksi. Itämeren viimeinen yksilö pyydettiin todennäköisesti Viron vesiltä 1990-luvun puolivälissä.

Atlantinsampi on suurikokoinen vaelluskala, joka saattaa elää jopa satavuotiaaksi ja painaa satoja kiloja.

Uudelleenistutuksen tarkoituksena on palauttaa Itämeren monimuotoisuutta ja luoda edellytykset sille, että atlantinsampi vakiintuisi Itämeren kalastoon ja pystyisi jälleen lisääntymään luontaisesti.

Kalakauppias Otto Linden ja 152-kiloinen sinisampi vuonna 1914.  Pyydystetty Kokemäenjoesta.
Kalakauppias Otto Linden sai pyydystettyä Kokemäenjoesta vuonna 1914 sammen. Painoa kalalla oli 152-kiloa. Kuva: Satakunnan Museo

Atlantinsampea ei kuitenkaan yritetä palauttaa Suomen jokiin, koska pääosa niistä on padottuja. Sammen ei tunneta lisääntyneen enää pitkiin aikoihin Suomen joissa.

Suomesta saadut yksilöt ovat todennäköisesti olleet harhailijoita, arvioi Luonnonvarakeskus.