Rautjärvellä Hiitolanjoen purettujen voimalaitospatojen yläpuolisella joella on havaittu kookkaita lohia.
Tämä antaa tutkijan mukaan uskoa siihen, että vuoden päästä alueella tavataan myös äärimmäisen uhanalaisen laatokanlohen poikasia.
Hiitolanjoesta on purettu kolmen viime vuoden aikana kolme patoa, jotka estivät laatokanlohen ja laatokantaimenen nousun Venäjältä Laatokasta Suomeen yli sadan vuoden ajan.
Kaakkois-Suomen ely-keskuksen Hiitolanjoessa tällä viikolla suorittamat koekalastukset todistavat, että uhanalaisten järvilohien kutu on onnistunut jo kolmantena vuonna peräkkäin yli odotusten.
Kaakkois-Suomen ely-keskuskuksen vesistöpäällikkö Matti Vaittisen mukaan lohikaloja on ollut aaria kohden jopa 400 yksilöä. Se on kaksinkertaisesti viime vuoden mittauksiin verrattuna.
Huikeita tuloksia
Sähkökoekalastuksilla tutkijat seuraavat, miten kalakanta voi ennallistetussa ympäristössään.
Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vesistöpäällikkö Matti Vaittisen mukaan tulokset ovat olleet huikeita.
– Kaloja on jopa tuplaten aaria kohden viime vuoteen verrattuna. Joka vuosi mittaustulokset ovat yllättäneet positiivisesti.
Hiitolanjoessa elävä laatokanlohi on Suomen ainut villi järvilohkanta. Yksikään koekalastuksissa laskettu kala ei ole istutettu, vaan ne ovat jokeen palanneiden aikuisten lohien jälkeläisiä.
Patojen purun jälkeen laatokanlohia on havaittu myös ylempänä jokea. Kilometrin päässä koskista Kuutostien toisella puolella on Metsä Groupin Simpeleen kartonkitehdas. Lohia ei ole tavattu siellä sataan vuoteen.
Lohi päättää kutupaikkansa syksyllä. Nyt yläjuoksulla nähdyt lohet siis luultavasti myös kutevat sinne.
Vesistön ennallistaminen jatkuu
Hiitolanjoella ennallistetut kosket alkavat muuntua yhä luonnollisemmiksi elinympäristöksi. Kangaskoskellekin on alkanut kasvaa vesikasveja ja erilaista elämää.
– Pohjaeläintutkimustenkin perusteella koski alkaa olla lähellä luonnonmukaista, vesistöpäällikkö Matti Vaittinen sanoo.
Vuonna 2022 avatulta Lahnasenkoskella koekalastajat tapasivat tällä viikolla yksivuotiaita lohen poikasia.
– Ne ovat kooltaan 15–20 senttimetriä pitkiä. Ensi keväänä ne vaeltavat Laatokalle.
Hiitolanjoen kunnostamista ovat ajaneet usean vuosikymmenen ajan paikalliset tahot, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ja Hiitolanjoki-yhdistys. Viime vuosina työ onnistui yksityisten lahjoittajien ja valtion tuella.
– Kangaskosken laavulla parikymmentä vuotta sitten haaveiltiin, että joskus joki on vielä vapaa. Nyt padot ovat poissa ja koski vapaa. Kyllä se on tutkijalle hienoa todistaa, miten kalat ovat palanneet, Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vesistöpäällikkö Matti Vaittinen sanoo.
Seuraavaksi villien laatokanlohi- ja laatokantaimenkantojen elpymistä autetaan purkamalla Hiitolanjokeen yhteydessä olevan Torsanjoen voimalaitoksen pato.
– Jos olosuhteet sallivat, pato puretaan vuoden 2025 lopulla. Sitten lohi pääsee nousemaan yhä edemmäs pieniin latvavesistöihin, Matti Vaittinen iloitsee.
