Oululaisen Roosa ja Karri Pesälän autokatos Oulun ensi vuoden asuntomessualueella herättää ohikulkijan huomion: katolla kasvaa jäkälää. Kyse ei ole vahingosta vaan huolella rakennetusta kasvikatosta.
Pesälät urakoivat jäkäläkaton hirsitalonsa vieressä sijaitsevaan autokatokseen kesällä. Lopputulos on mieluinen.
– Valitsimme jäkälän, koska halusimme kauniin, kotimaisen ja hirteen sopivan kokonaisuuden. Jäkälä on myös helppohoitoinen. Vain puiden juuristoja tai rikkaruohoja täytyy käydä kitkemässä noin kerran vuodessa, Roosa Pesälä kertoo.
Roosa Pesälä selvittää videolla, millainen urakka oli:
Asuntomessuilla nähdään ensi kesänä muitakin kasvikattoja, sillä Oulun kaupungin rakennuskaava edellyttää, että sellainen täytyy tehdä Lehtokylän pientaloalueella talousrakennuksiin ja autokatoksiin. Jäkälien lisäksi messurakennusten katoilta löytyy muun muassa maksaruohoa ja niittykasveja.
Kansainvälisestikin palkittu ympäristöbiologi, maisemasuunnittelija ja kasvikattotutkija Taina Suonio iloitsee Oulun ratkaisusta. Suonio on tyytyväinen myös siitä, että kasvikatot ovat pikkuhiljaa yleistymässä myös muualla Suomessa.
Pörisijän ilo ja katon suoja
Kukkivat ja vehreät katot ovat ilo silmälle ja sielulle, mutta niistä on monenlaista muutakin hyötyä, varsinkin kaupungeissa, kun ilmasto lämpenee.
Taina Suonion mukaan viherrakenteet helpottavat muun muassa hulevesien hallintaa, sillä kasvillisuuden avulla voidaan vähentää ja samalla hyödyntää sadevesiä. Lisäksi kasvikatoilla voidaan hillitä lämpösaarekkeita, joita muodostuu helteillä kaupunkien tiheään rakennetuille alueille ja jotka pahimmillaan voivat lisätä varsinkin ikäihmisten kuolleisuutta.
Pörisijätkin tykkäävät kasvikatoista.
– Jos me haluamme tukea pölyttäjiä kaupunkiympäristöissä, katoille pitäisi tuoda kotimaista niittykasvillisuutta. Se on kasvustoltaan monipuolisempaa kuin esimerkiksi maksaruohokatot.
Kasvikatosta hyötyy myös katto itse. Suonio kertoo, että Euroopassa tehtyjen tutkimusten mukaan kattokasvillisuus suojaa kattorakenteita ilmaston ääriolosuhteilta, niin auringon paahteelta kuin talvipakkasilta.
Helsingin yliopiston Viides ulottuvuus -tutkimusryhmä tekee Suonion mukaan laajaa tutkimusta kasvikatoista kaupunkiympäristöissä. Tutkimustulokset ovat jo suunnittelijoiden ja kaupunkien käytössä.
Suonio soisi näkevänsä kasvillisuutta myös talojen julkisivuilla. Hän heittää romukoppaan vanhan suomalaisen uskomuksen, jonka mukaan köynnökset eivät kuulu talojen seinille.
– Euroopassa käytetään kasviseiniä viilentämään rakennuksia. Odotan, että viherseinätrendi nousisi myös meillä voimakkaammin esille.
Katto suunniteltava huolella
Moni pelkää, että kasvikatot ja -seinät lisäävät kosteusvaurioiden riskiä. Taina Suonio vakuuttaa, että näin ei käy, jos suunnittelu tehdään huolella ja yhteistyössä ammattilaisten kanssa.
Myös suomalaiset rakennusmääräykset ja olosuhteet on syytä pitää mielessä.
– Jos kyse on uudesta rakennuksesta, suunnittelussa täytyy ottaa huomioon kasvualustan ja kasvillisuuden paino. Rakenteiden on kestettävä myös vettynyt kasvualusta ja lumikuorma.
Kasvikatot ovat Suonion mukaan helppohoitoisia varsinkin silloin, kun on lajikohtaisesti osattu miettiä, mitkä kasvit omalle katolle parhaiten sopivat. Merenrannan äärellä pärjäävät eri kasvit kuin vaikkapa metsän siimeksessä.
– Niittykattoa ei tarvitse lannoittaa tai niittää eli et tarvitse niittokonetta tai lammasta syömään katon kasvillisuutta, hän naurahtaa.
Kasvikatto on myös kestävä ja taloudellinen ratkaisu. Suonion mukaan kattokasvillisuus pidentää kattorakenteiden ikää. Kasvikatto kestää jopa kaksi tai kolme kertaa kauemmin kuin vaikkapa pelkkä bitumikatto.
Hitaasti uusiutuvan jäkälän kerääminen luonnosta ei kuulu jokaisenoikeuksiin, vaan sen ottamiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa.
Juttua muokattu 3.9.2024 kello 12.46: Lisätty tarkentava tieto jäkälän luonnosta keräämiseen liittyen.