Suomen ja Ruotsin pitäisi lohitutkijan mukaan auttaa Tornionjoen lohta sopimalla yhdessä tiukemmista kalastuksen rajoituksista. Lohen romahtaneet nousumäärät puhuttivat kuningas Kaarle XVI Kustaan vierailulla Tornionlaaksossa torstaina.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi toteaa, että jos ajantasainen tieto sitä vaatii, maiden pitäisi vetää tiukempaa linjaa kuin EU:n neuvottelupöydässä sovitut merikalastuskiintiöt ja karkea sääntely edellyttää.
– Yhteistyö voisi olla hedelmällisempää ja voimakkaammin vallitseviin oloihin reagoivaa.
Tiiviimmän ja reaktiivisemman yhteistyön tarvetta korostaa Romakkaniemen mukaan se, että lohta ei kalasteta juuri muualla EU-alueella kuin Suomessa ja Ruotsissa. Maiden kalastajat pyytävät merellä samoja kalakantoja.
Tornionjoen lohen tilaan otti kantaa myös kuninkaan vierailulle osallistunut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, joka totesi Tornionjoen laskureiden osoittamien nousulukujen olleen huolestuttavan matalia jo kahden vuoden ajan.
– Ensiksi täytyy selvittää, missä mahtaa olla syy. Myös Euroopan komissio on laittanut pystyyn hyljekyselyn, jolla kartoitetaan sitä, voisivatko kasvaneet hyljekannat olla siellä taustalla.
Romakkaniemi ei usko jokeen nousevien lohien vähyyden syyn löytyvän hylkeistä, vaikka kanta onkin kasvusuunnassa.
– Nopeita muutoksia vuodesta toiseen on vaikea selittää hylkeillä.
Kalastusharrastajille velvollisuus ilmoittaa lohisaaliista
Suomen kaupallisen kalastuksen lohikiintiö on tänä vuonna Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahden merialueella yli kolmanneksen aiempaa pienempi. Myös vapaa-ajan kalastajat aiotaan velvoittaa ilmoittamaan saalismääränsä meri- ja jokialueilla. Hallitus käsittelee asetusesitystä syksyllä ja se tulisi voimaan vuoden vaihteessa.
Toimiessaan ilmoitusvelvollisuus helpottaa kalastuksen sääntelyä, koska saalismääristä on entistä tarkempi käsitys.
– Puolipessimistinä mietin, kuinka hyvin se käytännössä toteutuu. Mutta toivon, että vapaa-ajan kalastajat todella ilmoittavat kaiken saaliinsa, Romakkaniemi sanoo.
Tornionjoen nousulohien kato johtuu todennäköisesti tavalla tai toisella ongelmista merivaelluksella. Näin totesi ministeri Essayah vastauksessaan Tornionjoen lohen tilannetta koskevaan kirjalliseen kysymykseen.
Luonnonvarakeskuksessa tutkitaankin parhaillaan sitä, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat lohien selviämiseen merivaelluksella.
Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu myös kalatiestrategian sekä lohi- ja meritaimenstrategian päivitykset ja NOUSU-ohjelman jatkaminen. Vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtäävästä NOUSU-ohjelmasta on rahoitettu myös Tengeliönjoen kalatietä, johon torstain vierailulla tutustuttiin.
Kalatie on osa EU:n suurinta vesistönkunnostushanketta Tornionjoen vesistössä.
– Triwa Life -hankkeista näkee, että vaikka rahaa on suhteellisen paljon käytettävissä, silti aika pieniä alueita saadaan loppupeleissä kunnostettua. Vesistökunnostukset vaativat paljon resursseja, mutta ne ovat silti tärkeitä, Romakkaniemi toteaa.