Björn Höcke on Saksan kiistellyin poliitikko.
Saksan kotimaan tiedustelu on määritellyt 52-vuotiaan AfD-poliitikon äärioikeistolaisuutensa vuoksi uhkaksi perustuslailliselle järjestykselle.
Jopa hänen oman puolueensa johto on pitänyt Höckeä liian radikaalina, vaikka Vaihtoehto Saksalle (AfD) on kokonaisuudessaan äärilaidan puolue.
Lähtöpasseja Höcke ei ole kuitenkaan saanut, koska hän on yksi puolueen suosituimpia hahmoja. AfD:n ennustetaan voittavan osavaltiovaalit Höcken johdolla ensimmäistä kertaa puolueen historiassa tänään sunnuntaina Thüringenissä.
Tiukan maahanmuuttovastaiseen Höckeen henkilöityy koko AfD:n radikalisoituminen. Eurokriittisenä vuosikymmen sitten aloittanut puolue on lipunut viime vuosina yhä jyrkemmin oikealle.
Tässä jutussa kerromme, miksi Björn Höcke on niin kiistelty hahmo Saksassa.
Historianopettaja, joka viljelee natsiviittauksia
Vaikka Höcke on tehnyt poliittisen uransa Thüringenissä entisen Itä-Saksan alueella, hän on syntynyt ja varttunut Saksan länsiosissa.
Sunnuntain vaaleissa 52-vuotias neljän lapsen isä on kolmatta kertaa peräkkäin AfD:n kärkiehdokas Thüringenissä.
Valtakunnallista huomiota historianopettajana työskennellyt Höcke on saanut ennen kaikkea historiaa koskevista lausunnoistaan.
Vuonna 2017 Höcke nimitti Berliinin holokaustin eli murhattujen juutalaisten muistomerkkiä ”häpeän muistomerkiksi”.
Samassa puheessa Höcke vaati, että Saksassa lopetetaan menneiden negatiivinen muistelu.
Höcke kampanjoi myös sunnuntain vaaleissa saksalaisen isänmaallisuuden puolustamisella:
Natsimenneisyys on Saksassa äärimmäisen herkkä aihe. Kuusi miljoonaa juutalaista murhannut maa on pyrkinyt käsittelemään natsiajan rikoksiaan mahdollisimman perusteellisesti.
Tätä aihetta Höcke tarkoituksella tökkii.
Oikeuden päätöksellä fasisti
Edes Höcken puoluetoverit eivät erottaneet hänen kirjoituksiaan natsi-Saksan diktaattorin Adolf Hitlerin teksteistä, kun asiaa testattiin viisi vuotta sitten.
Tuolloin yleisradio ZDF:n toimittaja luki AfD:n jäsenille sitaatteja Höcken kirjasta, eivätkä he osanneet sanoa, kumpi oli ne kirjoittanut.
Viime vuonna Saksan entinen liittopresidentti Joachim Gauck vertasi Höckeä suoraan natsi-Saksan propagandaministeri Joseph Goebbelsiin saksalaislehti Der Spiegelin haastattelussa.
Tämä on Saksassa poikkeuksellista. Poliitikkoja ei ole ollut sopivaa verrata natseihin.
Gauck saattoi kuitenkin tehdä niin, koska vuonna 2019 tuomioistuin linjasi, että Höckeä saa kutsua fasistiksi.
Tämän vuoden toukokuussa Höcke tuomittiin sakkoihin, koska hän käytti julkisesti natsi-Saksan SA-joukkojen iskulausetta ”Kaikki Saksalle”.
Heinäkuussa Höcke tuomittiin vielä toistamiseen, koska hän sanoi puolueen tilaisuudessa iskulauseen alun ja huudatutti lopun yleisöllänsä.
Höcke on puolustautunut sanomalla, ettei hän tiennyt kyseessä olevan SA-joukkojen iskulause. Hän sanoi innoittuneensa Donald Trumpin ”Amerikka ensin!” -iskulauseesta.
Tuomari ei entistä historianopettajaa uskonut.
Perusoikeuksien viemistä vaadittu
Saksan perustuslaki linjaa, että kansalainen voi menettää perustuslain turvaamia oikeuksia, jos niitä käyttää demokraattista järjestelmää vastaan.
Tähän vedoten sadattuhannet saksalaiset allekirjoittivat vetoomuksen, jossa vaaditaan Höcken vaalikelpoisuuden poistamista.
Kielto voisi olla oikeudellisesti mahdollinen, mutta kynnys henkilökohtaisten perusoikeuksien poisviemiseen on Saksassa korkea.
Asiaa on yritetty neljästi 1960- ja 1970-luvuilla, mutta tuloksetta.
Osavaltion johtoon Höcke ei kuitenkaan näillä näkymin pääse, vaikka hänen puolueensa voittaisi vaalit.
Yksikään muu puolue ei ole toistaiseksi suostunut yhteistyöhön AfD:n eikä varsinkaan sen äärisiiven kanssa.
AfD:n suosion kasvua itäisessä Saksassa käsiteltiin perjantaina Ylen Uutispodcastissa:
