Seksi vie ja taksi tuo mut siideri mua liikuttaa, lauloi Nylon Beat vuosituhannen vaihteen hitissään, joka kuvastaa hyvin aikaansa: siideri todellakin liikutti suomalaisia parikymmentä vuotta sitten.
Ensimmäiset siiderit tulivat Suomessa myyntiin jo 60-luvulla, mutta kun siiderit pääsivät ruokakauppojen hyllyille 90-luvun puolivälissä, alkoi siitä ennen näkemätön siiderihuuma.
Vuosituhannen vaihteen tienoilla siiderin lipittäjän ei tarvinnut tyytyä siemailemaan pelkkää tylsää omena- tai päärynäsiideriä, ehei. Tarjolla oli jos jonkinlaista siiderin nimellä myytävää nestettä, joista erikoisimpana voi ehkä mainita Olvin neronleimauksen, cappuccinon makuisen siiderin.
Oma lukunsa olivat julkkissiiderit. Oli Leningrad Cowboys -siideriä, Matti Nykäs -siideriä ja tietysti legendaarinen Linda-siideri, jonka mainostilaisuudessa vuonna 1997 nähtiin runsaasti poskisuudelmia ja aikansa julkkiksia jos jonkinlaisia, kuten tv:stä tuttu meteorologi Juha Föhr, näyttelijä Christina Indrenius-Zalewski ja siiderin inspiraation, viulisti Linda Lampeniuksen oma äiti, näyttelijä Ulla Eklund.
Siideri oli jättimenestys ja Lampenius on kertonut kustantaneensa elämänsä Yhdysvalloissa siideristä saamillaan tuloilla.
Siiderinkulutus nousi sellaisiin sfääreihin, että Ylen tv-uutisissakin kerrottiin vakavaan sävyyn, miten siideriä juodaan ennätyksellisiä määriä. Asiakkaita houkuteltiin baareihin euron siidereillä.
Turkulainen ravintoloitsija Mikaela Savolainen muistaa kultaiset siiderivuodet hyvin. Tällä hetkellä hänellä on Turussa kaksi yökerhoa, Marilyn ja Vegas, ja hän on seurannut lähietäisyydeltä suomalaisten juhlimista parin vuosikymmenen ajan.
Savolaisen mukaan siideribuumin parhaimpina aikoina baareihin vaellettiin pitkiäkin matkoja siiderin perässä; toimihan euron siideri hyvänä sisäänheittotuotteena janoiselle juhlakansalle.
Siideribuumin alku osuu yhteen girl power -liikkeen syntymisen kanssa. Girl power korostaa tyttöjen ja naisten voimaantumista ja itsenäisyyttä, ja Mikaela Savolaisen mukaan tytöt ja naiset kokivatkin siiderin olevan juuri heille suunnattu ja tarkoitettu juoma. Heidän ei tarvinnut enää tyytyä kaljan kittaamiseen.
Siideriä juovat tytöt saivat aivan oman kutsumanimensäkin, siideripissis, joka sittemmin lyheni kansan suussa pelkäksi pissikseksi. Ilmiön voimakkuutta kuvastanee se, että muusikko Jukka Poika teki siideripissiksille oman kappaleensakin, ja Ylellä pyöri Ihqraksut-niminen tv-sarja, jossa seurattiin kolmen pissiksen, Pamzien, Suzkien ja Jonsqun elämää.
Siiderihuuma kesti muutaman vuoden, mutta 2000-luvun puolivälin jälkeen alkoholin kulutus alkoi kääntyä laskuun, ja siiderivillitys hiipui. Etenkin nuoret, jotka aikoinaan siideriä tykkäsivät juoda, ovat vähentäneet alkoholin lipittämistä selvästi.
Parin viime vuoden ”uusi siideri” on ollut ananaslonkero, joka löysi tiensä suomalaisten tuoppeihin kesällä 2023, ja toisaalta yhä useampi tilaa baaritiskillä nykyisin alkoholittoman juoman.
– Siiderin kultavuodet ovat takana, Savolainen toteaa ehkä hieman haikeana.