Eutanasia jakaa eduskuntaa – puolustajat haluavat parantumattomasti sairaille oikeuden kuolinapuun

Kansalaisaloite eutanasian sallimisesta herättää kiistaa eduskunnassa.

Happimaski terveyskeskuksen hoitovuoteella.
Eduskunta on aloittanut eutanasian sallimista ehdottavan kansalaiasaloitteen käsittelyn. Arkistokuva Pyhäjärven terveyskeskuksesta joulukuussa 2023. Kuva: Juha Kemppainen / Yle
  • Pekka Kinnunen

Eduskunta on keskustellut eutanasian sallimiseen tähtäävästä kansalaisaloitteesta.

Aloitteessa esitetään, että eduskunta päättäisi antaa hallitukselle tehtäväksi ryhtyä valmistelutoimiin eutanasiaa sekä lääkäriavusteista lääkkeellistä kuolemaa koskevan lain säätämiseksi ja eutanasian ja avustetun kuoleman laillistamiseksi Suomessa.

Kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 53 000 henkilöä.

Eduskuntakeskustelussa kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) antoi tukensa eutanasiaa koskevalle kansalaisaloitteelle. Sarkomaa kertoi, että hän on muuttanut kantaansa eutanasiaan.

– Mielestäni eutanasia on eettisesti perusteltu mahdollisuus niiden ihmisten kannalta, jotka sairastavat parantumatonta sairautta, joille ei sietämättömiin kärsimyksiin hyvästäkään hoidosta tule lievitystä ja jotka itse toivovat kuolevansa, Sarkomaa totesi.

Sari Sarkomaa (kok.), Kai Mykkänen (kok.), Päivi Räsänen (kd.), Ville Tavio (ps.) ja Arja Juvonen (ps.) jättivät välikysymyksen eduskunnassa syyskuussa.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa (kuvassa keskellä). Kuva: Silja Viitala / Yle

Sarkomaa kiirehti hallitusta tuomaan eduskunnalle lakiesityksen yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi.

– Saattohoidolla ja palliatiivisella hoidolla ei voida ratkaista kysymystä eutanasiasta, eivätkä nämä asiat ole keskenään vaihtoehtoisia, Sarkomaa sanoi.

Hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että jokaisella on oikeus hyvään saattohoitoon.

Eduskunta keskusteli eutanasian sallimista esittävästä kansalaisaloitteesta 5.9.2024.

Kansanedustaja Sari Tanus (kd.) korosti hyvän palliatiivisen hoidon merkitystä eutanasian sijaan.

Markus Lohi, Sari Tanus ja Sari Essayah ennen välikysymysäänestystä.
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus (kuvassa seisomassa). Kuva: Jorma Vihtonen / Yle

Tanuksen mielestä lainsäädännön tulee keskittyä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon edellytysten parantamiseen, ei eutanasiaan.

– Eutanasian salliminen on vahvassa ristiriidassa elämän kunnioittamisen ja lääkärinvalani kanssa, eikä keskusteluissa ole tullut esiin uusia seikkoja, joiden perusteella voisin mitenkään olla kannattamassa eutanasian sallimista Suomessa, Tanus sanoi.

Kansalaisaloite menee seuraavaksi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltäväksi.

Eduskunta äänesti eutanasiasta keväällä 2018

Ylen maaliskuun lopulla tekemä soittokierros eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille kielii asian hankaluudesta. Jäsenistä moni painotti vastauksensa edustavan henkilökohtaista kantaa.

Eutanasian laillistamisen kaltaiset kysymykset ovat eduskunnassa niin sanottuja omantunnon kysymyksiä: ryhmäkuria ei ole vaan edustajat saavat äänestää omantuntonsa mukaisesti.

Viimeksi eutanasian sallimista ajava kansalaisaloite kaatui eduskunnassa toukokuussa 2018.

Eduskunta hyväksyi sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdotuksen asian hylkäämisestä. Vastaehdotus, jossa esitettiin lainvalmistelun aloittamista eutanasian sallimiseksi, hävisi äänin 128–60.

Eduskuntakäsittelyn jälkeen hallitus asetti asiantuntijaryhmän selvittämään ihmisen elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa ja muun muassa eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita.

Asiantuntijaryhmä ei kuitenkaan löytänyt yhteistä näkemystä siitä, pitäisikö eutanasia laillistaa.