Oppositiota edustavat kansanedustajat Johanna Ojala-Niemelä (sd.) ja Mika Riipi (kesk.) arvostelevat hallituksen esitystä ensi vuoden talousarviosta.
Heidän mukaansa budjetti ei puutu riittävästi esimerkiksi hyvinvointialueiden talousahdinkoon, ja siinä leikataan liikaa ammattikoulutuksesta.
– Näyttäisi siltä, että julkista terveydenhuoltoa romutetaan, hoitotakuuta löyhennetään ja hoitajamitoitusta puretaan. Sitten taas hallitukselta on löytynyt puoli miljardia euroa, jolla tuetaan yksityisiä terveyspalveluja Kelakorvauksien kautta, sanoo Johanna Ojala-Niemelä.
– Nyt syksyn mittaan, kun varsinainen budjettiesitys tehdään, vaikutukset vasta konkretisoituvat. Mutta jo tässä vaiheessa on aika varma, että erityisesti ammatilliseen koulutukseen liittyvät leikkaukset ja eilen julkistetut lisäleikkaukset ovat Lapille tosi haasteellisia, MIka Riipi jatkaa.
Riipi lisää huonojen leikkauskohteiden listalle myös kulttuurin ja liikunnan.
– Ne todennäköisesti tulevat vaikuttamaan muun muassa kulttuuritapahtumien järjestämiseen. Sitä kautta voi sanoa, että ne iskevät laajasti myöskin lappilaisiin toimijoihin.
Kaikesta leikkaamisesta huolimatta velka kasvaa
Ojala-Niemelä korostaa myös sitä, että velanvähennyspuheista huolimatta velka uhkaa vain lisääntyä reilusti.
– Alijäämä on 12 miljardia euroa, eli velkaantumisen taittamisen ja työllisyyden parantamisen osalta näyttää tavoite karkaavan hallitukselta aika kauas.
Riipin mukaan kovin tarkkoja analyysejä ei voi vielä tehdä, sillä tällä hetkellä on julkistettu vasta yleistasoisia linjauksia.
Jotain hyvää löytyy budjetistakin Lapin näkökulmasta. Sekä Ojala-Niemelä että Riipi ovat iloisia siitä, että Enontekiön lentokentälle ja valtatie 21:lle on osoitettu budjettirahaa, joskin paljon jää vielä parannettavaa.
Riipin mukaan esimerkiksi hallituksen infrahankkeissa painopiste on selvästi muualla kuin pohjoisessa.
Hyvinvointialueiden alijäämät uhkaavat kriisiytyä
Ja se iso murheenkryyni niin Lapissa kuin muuallakin maassa on hyvinvointialueiden talousahdinko. Siihen Ojala-Niemelä ja Riipi olisivat halunneet enemmän panostuksia.
– On selvää, että hyvinvointialueet eivät pysty kattamaan alijäämiä vuoteen 2026 mennessä. Ensimmäinen ehdoton edellytys olisi, että alijäämien kattamisaikaa pidennettäisiin kolmesta vuodesta. Ja totta kai toivon myös, että lisärahoitusta löytyisi, Ojala-Niemelä sanoo.
– Taustalla on kuitenkin hyvin vino lähtöasetelma, mutta alijäämien kattamisvelvoitetta ei ole suostuttu ottamaan tarkasteluun niin, että hyvinvointialueilla olisi riittävästi aikaa tehdä talouden tehostamis- ja sopeuttamispäätöksiä järkevällä tavalla. Tämä on kyllä nyt todella suuri huolenaihe, sanoo Riipi.
