Kaakon korkeakoulujen rehtorit toivovat, että Itä-Suomi otetaan erikseen huomioon budjettiriihessä, sitten kun korkeakouluille luvattua lisärahoitusta jaetaan.
Valtioneuvoston mukaan yliopistoille ja ammattikorkeakouluille osoitetaan hallituskauden aikana yhteensä 41,3 miljoonan euron lisämääräraha uusiin aloituspaikkoihin. Tänä vuonna määräraha on 11,7 miljoonaa euroa.
Lisäaloituspaikat kohdennetaan erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille, kuten varhaiskasvatukseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon aloille.
Sote-alan työvoimapulaan vastattava
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun XAMKin rehtorin Heikki Saastamoisen mukaan rahaa olisi kohdistettava väestöltään vanhenevaan ja sairastavaan Itä-Suomeen, jossa on täyttämättä satoja sote-alan työpaikkoja.
Lisäksi on muitakin työvoimapula-aloja.
– Ei liene sellaista aluetta eikä kasvuyritystäkään, jossa ei olisi tarvetta hyvälle uudelle insinöörille diplomilla tai ilman, Saastamoinen toteaa.
LAB-ammattikorkeakoulu käyttäisi rahoitusta esimerkiksi rakennusmestarien sekä erityisesti hoitotyön ammattilaisten kouluttamiseen.
– Meille on tärkeää saada myös kansainvälisiä opiskelijoita täyttämään tätä osaamisvajetta, kertoo senior advisor Merja Heino.
LUT-yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Jaana Sandström kertoo, että yliopisto on aiempina vuosinakin ollut aktiivinen, jos tarjolla on ollut lisäaloituspaikkoja.
– Toteutamme kasvustrategiaa, ja uusien aloituspaikkojen lisärahoitus on aina tervetullutta.
Toiveissa uusi ryhmä
Kaakon korkeakoulut eivät tiedä vielä, miten raha jyvittyy Suomen korkeakoulujen kesken.
XAMKin Saastamoinen on laskenut, mitä rahasumma tarkoittaisi sote-alan uusien aloituspaikkojen määrässä.
Opiskelijan vuosikustannus on noin 7 000 euroa. Tällä summalla saataisiin ensivaiheessa noin 1 670 aloituspaikkaa. Kustannustehokkaassa ryhmässä on noin 40 opiskelijaa. Tasajaolla syntyisi noin yksi uusi aloitusryhmä jokaiseen Suomen korkeakouluun.
– Kuvittelisin kaikkien korkeakoulujen, myös omani, tavoittelevan uutta ryhmää. Ryhmien tavoittelusta päätetään, kun nähdään, millä ehdoilla ja mille aloille paikat halutaan kohdistaa, Saastamoinen kertoo.
Itä-Suomen korkeakoulut saivat opetus- ja kulttuuriministeriöltä puolitoista vuotta sitten yhteensä noin 10 miljoonan euron lisärahoituksen, jolla on tarkoitus vahvistaa itäisen Suomen elinvoimaisuutta Venäjän hyökkäyssodan ja pakotteiden jäljiltä.