Kodin rapinat kannattaa ottaa tosissaan – itse voi tehdä tuholaistorjunnassa paljon, neuvoo ammattilainen

Vielä pari vuosikymmentä sitten tuholaistorjujia oli vain murto-osa nykytarjonnasta. Ammattilaisen mukaan Suomi on nyt Ruotsin tiellä.

Deleconin tuholaistorjunnan palvelupäällikkö Sami Saloranta kertoo videolla, mitä kautta rotat ja hiiret talon rakenteisiin oikein pääsevät. Video: Kai Pohjanen / Yle
  • Katri Tapola

Säiden viiletessä hiiret ja rotat pyrkivät rakennuksiin suojaa ja ravintoa hakemaan. Deleconin tuholaistorjunnan palvelupäällikkö Sami Saloranta sanoo, että käsillä on vuoden kiireisin aika.

Kiinteistön omistaja voi Salorannan mukaan tehdä paljonkin suojatakseen kotinsa kutsumattomilta vierailta ja mahdollisilta tuhoilta.

– Ihan ensimmäiseksi kaikki syötävä on kerättävä pihalta, esimerkiksi omenat pitää poimia viipymättä pois puiden alta, Saloranta neuvoo.

Lisäksi talon rakenteet on syytä tarkistaa, jotta rotta ei pääse sisään esimerkiksi puuverhoilun raosta. Sille riittää vain kahden euron kolikon kokoinen aukko.

Hiiri menee sisään vieläkin pienemmästä, 7–8 millin eli noin tussin paksuisesta, aukosta.

Tyypillisimmin jyrsijän tie taloon vie juuri julkisivun kautta, Saloranta sanoo.

Lähikuvassa on käsi, joka pitelee kahden euron kolikkoa pienen raon edessä.
Rotat ovat järsineet jäteastian kannen alle reiän. Esimerkiksi rottien kulkuaukon kokoa on helppo hahmottaa kahden euron kolikon avulla. Kuva: Kai Pohjanen / Yle

– Kannattaa myös tarkastaa viemäri- ja tuuletusaukot sekä huolehtia, että metalliset suojat ovat ehjiä.

Jos aukkoja löytyy, kannattaa ne Salorannan mukaan tukkia tiiviillä metalliverkolla.

Maaston syvänteitä ja kaivaumia kannattaa seurata, sillä ne voivat olla jyrsijöiden kulkureittejä.

Myös outoon rapinaan on syytä kiinnittää heti huomiota.

– Katon yläpohjan rapinan aiheuttaja on yleensä hiiri, rotat taas pitävät ääntä rakennuksen alaosissa.

Rotta rakastaa terassielämää

Sami Salorannan mukaan rotan suosikkipaikka on terassin alla. Terasseja rakennetaan yhä enemmän talojen edustalle ja pihoihin, jolloin myös rotalle löytyy mieleisiä paikkoja yhä enemmän. Terassin alla rotille riittää syötävää, siellä on suojaa ja kuivat oltavat.

– Jos esimerkiksi rivitaloyhtiöissä tehdään loukutusta, suurimmaksi osaksi saaliit tulevat terassien alta.

Saloranta neuvoo tarkistamaan, meneekö oman terassin alle rotan mentäviä onkaloita.

Ilmastonmuutos suosii rottia

Tampereella rottahavainnot ovat terveydensuojelutarkastaja Matti Naukkarisen mukaan vähentyneet.

Tällä hetkellä huolta jyrsijöistä on Ikurissa, ja siellä kaupunki on jakanut asukkaille ja kiinteistöyhtiöille ohjeistuksia jyrsijöiden torjuntaan.

– Vaikuttaa, että aina jossakin rottia edelleen on. Syystä tai toisesta rottakannat pysyvät siellä elinvoimaisina. Vaikka viime talvi taatusti rokotti kantaa, niitä on paikoin edelleen, Naukkarinen sanoo.

Matti Naukkarinen seisoo harmaan rakennuksen edessä ja siristelee silmiään auringonvalossa.
Matti Naukkarinen neuvoo rottia loukuttavia malttiin. Saattaa mennä viikkoja ennen kuin rotta päätyy ansaan. Syötiksi hän vinkkaa esimerkiksi palvikylkeä tai nutella-levitettä. Kuva: Kai Pohjanen / Yle

Viime talvena Tampereella oli rotta-ongelmaa ainakin Pispalassa, Tahmelassa ja Raholassa.

Ilmastonmuutos saattaa vahvistaa rottakantaa, sillä leudot talvet ovat niille suotuisia.

Tampereen kaupunki on lain mukaan velvollinen ja toimivaltainen torjumaan tuholaisia vain omissa kiinteistöissään ja puistoissaan.

Kaupungin terveydensuojeluyksikkö antaa kuitenkin ohjausta ja neuvontaa rottien torjuntaan.

– Annamme tarvittaessa kiinteistöjen omistajille kehotuksia hävittää rotat, jos näyttää siltä, että rottaongelmasta voi olla terveyshaittoja, Naukkarinen sanoo.

Tampereella rotista koetaan vaihtelevasti haittaa. Ilmoituksia on aiemmin tullut mm. Härmälästä ja Pispalasta. Juuri nyt kamppaillaan Ikurin suunnalla jyrsijähavaintojen kanssa.

Oravat ovat kasvava haitta välikatossa

Deleconin tuholaistorjunnan palvelupäällikkö Sami Saloranta sanoo, että nykyään heihin otetaan yhteyttä yhä useammin oravien takia.

– Pyyntöjä oravien torjunnasta tulee jo enemmän kuin rotista.

Oravien aiheuttamien haittojen lisääntyminen on Salorannan mukaan akuutti ongelma. Hän muistuttaa, että orava aiheuttaa talon rakenteille jopa enemmän tuhoa kuin rotta.

– Jos yläpohjasta kuuluu niin kovaa rapinaa ja kolinaa, ettei pysty nukkumaan, silloin siellä todennäköisesti on orava.

Oraviin liittyvät yhteydeotot lisääntyvät koko ajan, kertoo Deleconin palvelupäällikkö Sami Saloranta. Yleensä oravan paljastaa sen pitämä meteli kattorakenteissa.

Orava on kuitenkin rauhoitettu maaliskuun alusta lokakuun loppuun.

– Jos välikatossa on pesä, sitä ei saa poistaa milloin tahansa. Mikäli tekee verkotuksen, pitää varmistua siitä, että pesä on tyhjä.

Saloranta näkee, että yksi syy oravien lisääntymiseen on se, että eläin on tottunut ihmiseen.

– Niitä ruokitaan ja pidetään vähän niin kuin lemmikkeinä.

Ruotsin tiellä

Suomi on Salorannan mukaan Ruotsin tiellä tuholaistorjunnassa. Rajan takana rapinaa ei rakennuksissa siedetä ollenkaan.

– Meikäläiset ovat vielä vähän enemmän sietäneet rapinaa, mutta täälläkin toleranssi on selvästi laskenut. Epämukavuutta ei enää siedetä yhtä paljon kuin aikaisemmin.

Hän arvioi, että Suomessa tuholaistorjunta lisääntyy koko ajan. Silti länsinaapurissa tarjonta on kymmenkertainen täkäläiseen verrattuna.

– Ruotsissa kiinnitetään paljon enemmän huomiota myös ihan talotekniikassa siihen, että asuminen olisi jyrsijävapaata.

Tuholaistorjunta-ala kasvaa koko ajan. Saloranta naurahtaa, että 1990-luvulla ei juuri edes tiedetty tuholaistorjunnasta.

Alaa valvovan viranomaisen, turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan rekisterissä on tällä hetkellä 145 yritystä ja niiden määrä kasvaa koko ajan.

Pelkästään kolmen edellisen vuoden aikana rekisteriin on ilmoittautunut 44 tuholaistorjuntayritystä.