Hermostuneen oloista miestä kuvataan alakulmasta. Kaksi miestä alkaa puhua muutetuilla äänillä.
– Ootko sä pikkutyttöjä tapaamassa?
– En.
–Tiedätkö mitä laki sanoo siitä, jos sä paneskelet 15-vuotiasta?
– No kyllä mä tiiän.
Näin alkaa Tiktok-video, jolla paljastetaan väitettyjä seksuaalirikollisia.
Videon on julkaissut tili, joka ilmaantui Tiktokiin elokuun lopulla. Tavoitteekseen tili kertoo puuttua kiusaajien ja lasten seksuaalisten hyväksikäyttäjien toimintaan.
Lyhyessä ajassa tili on kerännyt jo yli 50 000 seuraajaa. Videoita on katsottu satoja tuhansia kertoja.
Videolla Aliisa Ristmeri kertoo, miksi ryhmän jäsenet voivat syyllistyä toiminnallaan jopa rikokseen.
Videoilla anonyymeina esiintyvät henkilöt puhuttelevat tiukasti kiusaajiksi tai hyväksikäyttäjiksi nimeämiään henkilöitä.
Erityistä huomiota herättävät väitetyistä seksuaalirikollisista kuvatut videot. Heidän nimensä, ikänsä sekä ammattinsa kerrotaan julkisuuteen. Videoihin on myös liitetty kuvamateriaalia seksuaalissävytteisistä keskusteluista, joita tilin mukaan uhri ja tekijä ovat käyneet.
Yle ei julkaise tilin nimeä, sillä sen julkaisema materiaali voi rikkoa lakia.
Ryhmän on kerännyt yhteen mediapersoona Henry Aflecht. Hän on tiliin liitetyistä ihmisistä ainoa, joka on puhunut asiasta julkisuudessa.
Espanjassa asuva Aflecht painottaa, että hänen roolinaan on ollut vain ihmisten yhdistäminen.
– Koska olen ainoa asiasta ääneen puhunut, minut yhdistetään osaksi ryhmää tai että tämä olisi minun ryhmäni. Niin ei ole.
Henry Aflechtin mukaan ryhmään pääsyä jonottaa tällä hetkellä noin 600 halukasta. Hän ei ole yllättynyt huomiosta.
Profiili luotiin tarkoituksella huomiota herättäväksi, koska silloin tieto ryhmästä leviää nopeasti.
Aflecht ei paljasta, kuinka monta henkeä ryhmään kuuluu tällä hetkellä.
Hänen mukaansa ryhmä koostuu muun muassa virkamiehistä, entisistä ja nykyisistä poliiseista, lakimiehistä, hakkereista ja sosiaaliviranomaisista. Tiktok-tilillä kerrotaan myös, että mukana on joitakin entisiä rikollisia.
Aflecht painottaa, että ryhmän toiminta keskittyy suurelta osin kiusaamistapausten selvittelyyn. Koska niistä ei julkaista aina videota Tiktokiin, väitettyjen seksuaalirikollisten tapaukset saavat enemmän huomiota.
– Noin kymmenen prosenttia liittyy lasten seksuaalisiin hyväksikäyttöihin. Ne ovat nousseet pintaan niin, että ryhmä olisi pedofiilien metsästysporukka, mitä se ei ole. Ryhmä hoitaa yleisesti kaikkia mahdollisia asioita.
Viesti on ”saatava menemään perille”
Videoissa ryhmän jäsenet puhuttelevat väitettyjä seksuaalisia hyväksikäyttäjiä tiukasti.
– Me näemme, jos jatkat tällaista vielä. Sitten se on joku ilkeämpi kaveri, joka tulee moikkaamaan sua, yhdellä videolla sanotaan.
Aflechtin mukaan tekijä on hyvä saada säikähtämään, jotta viesti menee varmasti perille.
– Kaikista parasta olisi, että sillä tulee kuset ja paskat housuun, näin suomeksi sanottuna.
Aflecht pitää hyvänä ratkaisuna, että kiusaajien vanhempia tai seksuaalista hyväksikäyttäjää menee puhuttamaan ulkopuolinen henkilö eivätkä esimerkiksi uhrin vanhemmat.
Vanhemmat saattaisivat toimia tilanteessa ajattelemattomasti. Aflecht luottaa, että ryhmä toimii lain antamissa rajoissa.
Ylilyönteihin ei ole varaa.
– Siinä kohtaa, kun ryhmässä joku uusi henkilö tekeekin jotain hölmöä, se koskee koko ryhmän mainetta.
Asiantuntija: Jäsenet voivat syyllistyä rikokseen
Rikosoikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen suhtautuu kriittisesti tilin toimintaan.
Ryhmän jäsenet voivat syyllistyä toiminnallaan rikokseen, kuten yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen tai kunnianloukkaukseen.
Tolvasen mukaan olemassa on myös riski, että tilillä julkaistaan nimiä ja kuvia henkilöistä, jotka eivät ole syyllistyneet mihinkään rikokseen.
Hän nostaa esille myös korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen, jonka mukaan nimen ja kuvan jakaminen sosiaalisessa mediassa voi täyttää yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen tunnusmerkistön.
– Siis siinäkin tapauksessa, että henkilö olisi jo tuomittu kyseisestä rikoksesta, Tolvanen jatkaa.
Myös videoiden eteenpäin jakajat voivat syyllistyä rikokseen. Jopa kommenttiketjuissa henkilökohtaisten tietojen, kuten nimen tai asuinpaikkakunnan levittämisellä, voi syyllistyä rikoksen tekijäkumppaniksi, jos kommentointi katsotaan osaksi samaa rikosta.
Aflecht: ”Erehtymisen mahdollisuutta ei ole”
Henry Aflecht kertoo, että ryhmän jäsenet tekevät huolellista työtä. Hänen mukaansa ryhmä julkaisee materiaalia vain tapauksista, jotka ovat varmoja.
– Erehtymisen mahdollisuutta ei ole olemassa.
Tiktok-tilillä ja nettisivuillaan ryhmä kertoo toimivansa lain puitteissa.
Aflecht selventää, että Tiktok-videot julkaistaan ulkomailta käsin, esimerkiksi Vietnamista. Tällöin videoiden suhteen noudatetaan Vietnamin lakia.
Matti Tolvasen mukaan tulkinta ei pidä paikkaansa. Hän painottaa, ettei Suomen lakia voi kiertää Vietnamista käsin. Hänen mukaansa rikoksen tekopaikkana toimii Vietnamin lisäksi Suomi.
– Kun videoita levitetään Suomessa ja niiden kohteena ovat suomalaiset ihmiset ja kuvat koskevat suomalaisia, niin [yksi] tekopaikka on myös Suomi.
Aflecht kertoo ymmärtävänsä, että ryhmä toimii lain raameissa harmaalla alueella, sillä videoilla näkyvät ihmiset ovat suomalaisia.
– Kyllä varmasti siitä pystyy kaivamaan jonkinnäköisen aasinsillan yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen sakkoon.
Riski kiinnijäämiselle vaikuttaa Aflechtin mielestä pieneltä. Hän ei usko, että poliisi alkaisi jäljittämään tekijöitä Vietnamiin asti.
Näin toimintaa arvioi poliisi
Ryhmän toiminta on laitettu merkille myös poliisissa.
Poliisihallituksen (Poha) poliisitarkastaja Kari Siivo kertoo, että asia on vielä tuore, eikä tilin toimintaan ole toistaiseksi ehditty perehtyä.
Siivo kuitenkin huomauttaa, että ilmiö itsessään ei ole uusi.
Hänen mukaansa on ymmärrettävää, että ihmiset ovat huolissaan verkossa tapahtuvasta toiminnasta.
– Riskinä kuitenkin on, että jos verkossa levitetään toisesta esimerkiksi valheellista, virheellistä, halventavaa tai loukkaavaa sisältöä taikka vihjeitä rikokseen syyllistymisestä, asiassa saattaa itse syyllistyä rikokseen.
Pohalla ei ole tietoja tilin takana olevista henkilöistä eikä varmistettua tietoa siitä, että ryhmässä olisi todella poliiseja.
– Medioissa olevien varmistamattomien tietojen perusteella toiminta ei ole sellaista, että poliisimies voisi siihen osallistua, Siivo sanoo.
Yle kysyi kaikilta poliisilaitoksilta, ovatko ne saaneet rikosilmoituksia kyseisestä ryhmästä.
Helsingin, Itä-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan, Sisä-Suomen, Lounais-Suomen, Pohjanmaan, Oulun ja Lapin poliisilaitoksista kerrotaan, että ne eivät ole saaneet rikosilmoituksia ryhmään liittyen.
Itä-Suomen poliisilaitos on saanut yhden ryhmään liittyvän rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta.
Muut poliisilaitokset eivät vastanneet Ylen kyselyyn.
Poliisihallitus pyytää: Tiedot epäillyistä rikoksista toimitettava poliisille
Poliisihallituksen Kari Siivo kertoo, että poliisi on tehostanut muun muassa tietoverkoissa tapahtuvien lasten hyväksikäyttötapausten tutkintaa ja paljastanut tällaisia tapauksia aiempaa enemmän.
Hän muistuttaa, että poliisin toiminta ei välttämättä näy ulospäin kansalaisille.
Siivo kertoo, että saadut tiedot epäillyistä rikoksista ja henkilöistä tulisi toimittaa poliisille, eikä ryhtyä itse asiaa enempää selvittämään.
– Eikä varsinkaan ahdistelemaan kohteena olevia henkilöitä.
Henry Aflechtin mukaan ryhmä on saanut toiminnastaan paljon hyvää palautetta.
– Palaute on ollut 99,95 prosenttisesti pelkkää positiivista.
Aflecht kertoo ymmärtävänsä myös ryhmään kohdistuvan kritiikin ja Poliisihallituksen suhtautumisen toimintaan.
– Poliisin täytyy puhua, kuten laki sanoo. Ei poliisi voi kannustaa kansalaisaktivismiin, ihan niin kuin se ei voi kannustaa menemään Mannerheimintielle makaamaan autojen eteen.
Tilin mukaan sen toiminta on jo vaikuttanut. 3. elokuuta julkaistulla Tiktok-videolla kerrotaan, että vanhemmat miehet ovat alkaneet vetäytymään lasten tapaamisista.
Aflechtin mukaan toimintaa aiotaan jatkaa ”hyväksi valitulla tiellä”.
Verkossa tapahtuvan seksuaalirikoksen vaara voi piillä lähes missä tahansa sovelluksessa. Asiantuntijat keskustelivat asiasta Yle aamussa 19. kesäkuuta.