Kun maanviljelijä Fatih Şik lähtee traktorilla maissipelloilleen, hän tietää, että maa voi milloin tahansa avautua ja niellä hänet.
– Minun on työskenneltävä, muuten perheeni näkee nälkää, Şik sanoi uutistoimisto AFP:lle heinäkuun lopulla.
Şikin pellot sijaitsevat Konyassa, Turkin suuressa maatalousmaakunnassa, jota riivaavat kuivuuden lisäksi myös valtavat maanvajoamat.
Monet vajoamista ovat hyvin isoja, syvimmät ulottuvat jopa 50:een metriin. Vajoamia voi olla vaikeaa havaita kaukaa, mutta niitä voi yhtäkkiä ilmestyä maissia, punajuurta, vehnää ja apilaa kasvaviin peltoihin.
Kyseessä ei ole uusi ilmiö. Keski-Anatoliassa sijaitsevassa Konyan maakunnassa vajoamia on ollut vuosisatojen ajan. Uutta on se, että niiden määrä on viime vuosina kasvanut.
Syynä on lisääntynyt kuivuus ja kasteluun käytettyjen kaivojen liikakäyttö.
– Yksi suurimmista syistä maanvajoamien syntyyn on ilmastonmuutos, sanoo Konyan teknillisen yliopiston apulaisprofessori Arif Delikan AFP:lle.
Delikan on laskenut Konyassa olevan 640 maanvajoamaa, joista yli 600 on Karapinarin alueella.
Riskialueita, joilla maa voi romahtaa, on yhteensä yli 2 700.
Viljelijä Adem Ekmekçin pelloilla on kaksi noin 50 metriä leveää syvää monttua. Hän kertoo pelottavasta kokemuksesta viime vuonna.
– Yhtäkkiä jalkani lipsahti, katsoin maahan ja näin halkeamia, Ekmekçi sanoi.
Ekmekçi jatkoi matkaansa eteenpäin. Kun hän palasi takaisin, paikalle oli vajonnut suuri aukko, joka oli nielaissut useita aprikoosi- ja mulperipuita.
Viime talvi oli erittäin kuiva, Konyassa satoi 40 prosenttia vähemmän kuin yleensä. Niukka vesitilanne on saanut ihmiset poraamaan laittomia kaivoja. Maanviljelijät ovat ottaneet peltojen kasteluvettä pohjavedestä.
Alue vastaa yli kolmanneksesta Turkin vehnäntuotannosta.
– On pakko käyttää pohjavettä. Jos olisi vaihtoehtoja, emme tekisi näin. Kyllä me tajuamme, että kuljemme kohti kuolemaa askel askeleelta, maanviljelijä Fatih Şik sanoo AFP:lle.
Toistaiseksi kukaan ei ole loukkaantunut tai kuollut maanvajoamien takia.