Tuoreessa tutkimuksessa on löydetty yli 4 300 geeniä, jotka yhdistyivät persoonallisuuteen.
Aiemmin persoonallisuuden perimää ei ole pystytty tutkimaan näin kattavasti, vaan tutkimus on kohdistunut yksittäisten luonteenpiirteidemme taustalla olevien geenien tutkimiseen. Aiemmin ei ole myöskään ymmärretty, että persoonallisuus todella säätelee geenien toimintaa.
Esimerkiksi itsetietoisuuden ja luovuuden kehittäminen ovat työkaluja persoonallisuuteen yhdistettyjen geenien säätelyyn. Myös omat elintavat vaikuttavat siihen, mitkä persoonallisuusgeenit toimivat.
Tiedeykkösen jaksossa kerrotaan niin kutsutusta persoonallisuusgeenien komentokeskuksesta, johon kuuluu kuusi komentogeeniä.
Hyvä uutinen on, että voimme vaikuttaa komentokeskuksen geeneihin omilla valinnoillamme. Vain yhden komentogeenin sammutus voi vaikuttaa jokaiseen yli 4000 geeniin ja edelleen jokaiseen soluumme.
Omia persoonallisuusgeenejään voi aktivoida viisailla valinnoilla
Omat valinnat vaikuttavat siihen, mitkä geenit aktivoituvat. On tärkeä tehdä asioita, joista seuraa hyvä mieli, mutta mielihyvää ei kannata tavoitella millä tahansa tavalla.
Mukavien ihmisten seuraan hakeutuminen, lempimusiikin kuuntelu ja muut mieluisat tekemiset aktivoivat lukemattomia geenejä, mistä seuraa mielihyvää aiheuttavien välittäjäaineiden vapautumista.
Lenkille lähtö vaikuttaa satoihin geeneihin, myös sellaisiin, jotka vaikuttavat mielialaan ja ongelmanratkaisuun.
Tupakan poltto aktivoi yli tuhat geeniä. Siitäkin tulee hetkellinen mielihyvän tunne – ainakin aluksi – mutta osa geeneistä saa aikaan haitallisia vaikutuksia verenkiertoelimistöön ja aineenvaihduntaan. Osa voi myös masentaa.
Näin tutkimuksessa löydettiin myös kytkös mielen ja kehon välille.
Tuhansia geenejä koordinoidaan mielen komentokeskuksessa
Keskeistä nyt löydetyn yli 4 000 geenien toiminnassa on, että niiden pitää toimia hyvin yhteen, eli niiden hienosäädön pitää tapahtua saumattomasti. Esimerkiksi virtuoosimaisella muusikolla tai matemaattisella nerolla geenien hienosäätö on huipussaan – juuri siihen tarvitaan kuuden geenin komentokeskusta. Puolet näistä geeneistä toimii epigeneettisesti.
Epigenettinen säätely on linkki ympäristön ja perimän välillä: pienilläkin molekyylitason muutoksilla saadaan erilaisia geenituotteita aikaan koskematta itse perimään.
Kun persoonallisuuteen vaikuttavien geenien toiminta muuttuu, mielen toiminta muuttuu.
Erilaiset geenituotteet vaikuttavat esimerkiksi erilaisten tunteiden tuntemiseen. Voimme oppia uutta, löytää uudenlaisia merkityksiä asioille ja voimme vaikkapa motivoitua tai passivoitua.
Voimme vaikuttaa persoonallisuutemme vain rajallisesti – sietokyvyn rajat ylittyvät monella
Tutkimuksessa löydettiin yhteys myös sille, miksi persoonallisuus vaikuttaa terveyteen. Syy löytyy stressistä, kertoo professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta:
– Koko ajan normitetaan, millainen ihmisen pitäisi olla. Moni syyllistyy, jos ei mahdu yhteiskunnan toivomaan muottiin.
Moni toivoo olevansa toisenlainen, eikä edes uskalla opetella tuntemaan itseään syyllisyyden takia. Keho on jatkuvassa stressitilassa, olo kiihtynyt ja verenpaine koholla.
Biologia asettaa kuitenkin rajat itsensä muokkaukselle. Se ohjaa, millaisiin ärsykkeisiin luontaisesti reagoimme. Sitä ei voi muuttaa.
Elämyshakuinen ihminen etsii elämäänsä jännitystä ja dopamiinimyrskyjä. Riskejä kaihtava persoonallisuustyyppi puolestaan kokee tyytyväisyyden tunnetta tutusta ja turvallisesta. Olisi tärkeä ymmärtää, kumpaa tyyppiä itse on, muistuttaa Keltikangas-Järvinen.
– Ihminen voi ajatella, että oma persoonallisuus on vain tahdosta kiinni ja tekee jatkuvasti itselleen vääränlaisia ratkaisuja. Silloin ihminen voi venyttää kestämisen kuminauhaa ja aiheuttaa itselleen kroonisen stressin sekä lisää huonovointisuutta tätä kautta, sanoo Liisa Keltikangas-Järvinen
Kehitä itsetietoisuutta, luovuutta ja vastuuntuntoa – niillä voi olla ratkaiseva vaikutus elämääsi
Omilla valinnoilla on merkitystä, mutta ei väkisin itseään muuttamalla, vaan opettelemalla tuntemaan, mikä itselle on luontaisinta. Eli opettelemalla hyvää itsetuntemusta.
Pitkäaikaisen aineiston ansiosta tutkimuksessa pystyttiin erottamaan kolme eri itsetietoisuuden tasoa. Ne erosivat toisistaan terveyden ja hyvinvoinnin suhteen.
Paras terveydentila oli niillä, joilla oli korkein itsetietoisuuden taso. He tunsivat itsensä ja tekivät luonteelleen sopivia ratkaisuja elämässään. Näin heidän stressin lisääntymiseen liittyvät geenit toimivat tarkoituksenmukaisesti, eivätkä stressin haitalliset vaikutukset jyllänneet kehossa sairauksia aiheuttaen.
Kannattaa siis opetella tuntemaan, millaisista asioista kokee tyytyväisyyttä, millaisista kuormittuu. Toiselle tyytyväisyyden lähde on tuttu ja turvallinen, toinen tylsistyy helposti ja etsii jännitystä elämäänsä.
Itsetuntemuksen lisäksi myös itsekontrolli ja luovuus erottuivat edukseen.
Nämä ominaisuudet ennustivat parhainta terveydentilaa.
Itsekkyys heikensi terveyttä
Huonoin terveydentila oli itsekeskeisillä ihmisillä, jotka toimivat tunteiden tai tapojen ohjaamina. He ajattelivat lähinnä itseään, eivätkä tehneet sellaisia ratkaisuja, jotka johtaisivat parhaiten heidän tavoitteidensa toteutumiseen.
Parhaan itsetuntemuksen omaavat ihmiset ajattelivat kuuluvansa johonkin itseään suurempaan. Ajatus itseä suuremmasta voi liittyä vaikkapa uskontoon tai esimerkiksi luontoon. Siihen liittyi altruistinen, yhteisen hyvän puolesta tekeminen ja se voi näkyä vaikkapa luonnon suojeluna.
Professori Liisa Keltikangas-Järvinen painottaa, että ihmistä pitäisi tukea kasvamaan toisia huomioivaan, vastuulliseen suuntaan.
– Tällä hetkellä tuemme tällaista narsistista, itsekeskeistä, nopeaa tyydytystä, joka on tyypillistä pienelle lapselle. Emme tue kehitystä, joka johtaisi vastuuntuntoiseen elämään yhteisössä.