Ovatko pitkät kesät ja lyhyet talvet tulleet jäädäkseen? Asiantuntija kertoo mihin suomalaisten tulisi varautua

Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen vastaa kysymyksiin Suomen sääolosuhteiden tulevaisuudesta sekä mihin suomalaisten tulisi varautua ilmastonmuutoksen edetessä.

Ihmiset poimivat herneitä sateen edellä Haltialan tilalla Helsingissä 31. heinäkuuta 2024.
Ihmiset poimivat herneitä sateen edellä Haltialan tilalla Helsingissä heinäkuussa. Kuva: Lehtikuva
  • Julius Halme

1. Onko tulevinakin vuosina odotettavissa pidempiä kesiä ja lyhyempiä talvia?

Keskimäärin ilmastonmuutos tarkoittaa meillä sitä, että lämpötilat nousevat kaikkina vuodenaikoina, mikä sitten tarkoittaa, että meillä ne kesät jonkin verran pitenee ja talvet lyhenee, mutta yksittäisten vuosien välillä jatkossakin on kyllä paljon vaihtelua.

Hannele Korhonen, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos.
Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen Kuva: Jani Saikko / Yle

2. Minkälainen on Suomen uusi normaali ilmastoennusteiden mukaan?

Suomihan lämpenee selkeästi nopeammin kuin globaali keskimääräinen lämpötila, eli meillä on jo lämpenemisessä tapahtunut yli kaksi astetta, kun globaalisti se on noin 1,2 astetta. Meillä erityisesti talvet lämpenevät nopeasti. Talvikausi on jo lyhentynyt ja tulee jatkossakin lyhentymään.

Sateet, sademäärät lisääntyy ja rankkasateet yleistyvät, ja täällä eteläisellä rannikolla myös tullaan näkemään sitä merenpinnan nousua, mistä me olemme toistaiseksi olleet kuitenkin aika suojassa maanpinnan kohoamisen vuoksi.

3. Kuinka suurta merenpinnan nousu tulee olemaan?

Keskimääräinen arvio sille, mitä se tämän vuosisadan aikana olisi, on noin 30 senttimetriä. Mutta siihen liittyy tosi paljon epävarmuutta johtuen siitä, että isojen jäätiköiden sulamisen nopeuteen liittyy paljon epävarmuutta. Maksimi, mitä tällä hetkellä ajatellaan, voisi olla tämän vuosisadan aikana jo 90 senttimetriä, mikä on tietysti todella paljon.

4. Mitä muita riskejä ilmastonmuutos tuo Suomeen?

Todella monenlaisia, mutta otetaan muutamia esimerkkejä.

Helteiden yleistyessä, pidetessä ja kuumetessa erityisesti vanhukset ja kroonisesti sairaat ovat haavoittuvassa asemassa. Meidän täytyy huolehtia siitä, että heidän asuintilansa ovat oikeasti kunnolla ilmastoituja.

Merenpinnan nousu puolestaan tarkoittaa, että täällä etelärannikolla rannikkotulvien riski lisääntyy merkittävästi, eli tulvapäivinä on enemmän vettä kaduilla ja kellareissa.

Maaseudulla roudan väheneminen tarkoittaa, että esimerkiksi painavat metsätyökoneet eivät välttämättä pääsekään työskentelemään maastoon samalla tavalla kuin aiemmin.

Tie on romahtanut tulvan takia. Vesi virtaa vuolaasti syvässä uomassa, joka katkaisee tien.
Rankkasateiden aiheuttama tulva romahdutti siltarummun Jämsässä 14.9. Kuva: Raija Kattilakoski

5. Miten suomalaisten toiminnan tulisi muuttua ilmastonmuutoksen myötä?

Kaikista tärkeintä tietysti on pyrkiä nyt hillitsemään ilmastonmuutoksen etenemistä mahdollisimman paljon, koska ne päästöt tästä eteenpäin sen päättävät, että millainen se meidän tulevaisuus tulee olemaan.

Joka tapauksessa ilmastonmuutos tulee jatkumaan vielä ainakin pari vuosikymmentä riippumatta siitä mitä me teemme, koska emme saa kaikkia globaaleja päästöjä nollaan tänään.

Seurauksena meidän on varauduttava siihen, että keskimääräiset olosuhteemme muuttuvat, mutta myös äärisääilmiöt muuttuvat.

6. Ovatko tänä vuonna koetut helteet ilmastonmuutoksen seurausta?

Jos ajattelemme ennätysmäärää hellepäiviä, niin siihen vaikuttaa oikeastaan kaksi asiaa.

Ensinnäkin meillä pitää olla semmoiset meteorologiset olosuhteet, että ylipäänsä lämmintä ilmaa pääsee tänne meille virtaamaan. Näinhän ei joka vuosi ole, eli emme voisi joka vuosi rikkoa hellepäivien lukumäärän ennätystä.

Ilmastonmuutos vaikuttaa siihen sillä tavalla, että se lisää myös kaikkein kuumimpien päivien lämpötiloja, ja silloin helleraja rikkoutuu aiempaa helpommin.

Valkoinen pöytätuuletin puhaltaa lattialla makaavaa sekarotuista paimenkoiraa kohti.
Helteet ovat raskaita niin ihmisille kuin eläimille. Kuva: Lauri Rautavuori / Yle

7. Mitä muita muutoksia Suomen sääolosuhteissa on odotettavissa?

Talvet tulevat muuttumaan varmasti kaikista radikaaleimmin, koska talvisin lämpötilat ovat jo kohonneet kaikista eniten ja tulevat jatkossakin kohoamaan. Luvassa on vähälumisempia talvia, lyhyempää lumikautta sekä entistä enemmän on mustia talvia, joita täällä Etelä-Suomessa on jo usein koettu. Niitä tulee myös laajemmin keskisempäänkin Suomeen.

Roudan vähentyessä talvimyrskyt tulevat kaatamaan entistä enemmän metsää, koska routa ei enää pidä puiden juuria maaperässä paikallaan.

8. Kuinka mielenkiintoisia aikoja elämme tutkijan näkökulmasta?

Puhtaasti tutkimuksellisesti ajatellen elämme tietysti mielenkiintoisia aikoja, mutta totta kai näin ihmisenä koen, että elämme huolestuttavia aikoja. Luovun mielelläni tutkimuksen mielenkiintoisuudesta, jos vaan nyt saisimme nämä päästöt kuriin.

  • Katso Yle Areenasta: Kerttu ja Markku - Toivoa etsimässä
Toimittajat Kerttu Kotakorpi ja Markku Sipi etsivät ratkaisuja aikamme suuriin ongelmiin. Vaikka maailma tuntuu olevan tulessa, hyviä asioita tapahtuu! Millainen tulevaisuus lapsiamme odottaa? Voiko ruokaa tuottaa ympäristöystävällisemmin? Sarja keskittyy positiivisiin kehityskulkuihin ja ihmisiin, jotka tekevät parhaansa.