Ne ajat ovat menneisyyttä, jolloin maatilojen peltoja valvovat viranomaiset pölähtivät tilalle pyytämättä ja yllättäen, muistelee 21 vuotta sitten maatalousyrittäjänä aloittanut Markku Ranta.
– Neljä valvontaviranomaista kiersi kaksi päivää lohkoja läpi. He saattoivat tulla milloin vain ja sitten viljelijä oli kiinni heidän opastamisessaan.
Vuodesta 2023 EU-jäsenmaiden tiloja on kuvannut satelliitti.
Viime vuonna satelliittikuvien avulla tarkasteltiin lähinnä niittojen ja kylvöjen toteutumista. Tänä vuonna Ruokaviraston satelliittivalvonta on ulottunut myös eri kasvilajien tunnistamiseen.
Erityisasiantuntija Henri Korhonen Ruokavirastosta kertoo, että satelliittiseuranta koskee kaikkia tiloja. Sen ansiosta entistä suurempi osa tiloista välttää peltovalvontakäynnin. Aiemmin Suomessa tehtiin fyysisiä valvontakäyntejä noin viidelle prosentille tiloista. Nyt osuus on kaksi prosenttia.
Tekoäly ei ole erehtymätön
Satelliitin ottama massiivinen kuva-aineisto käydään läpi tekoälyn avulla. Mikäli se havaitsee kuvissa ristiriitaisuuksia maanviljelijöiden EU-tukihakemuksiin verrattuna, pyydetään viljelijältä lisäselvityksiä.
Tällä hetkellä satelliitti valvoo niittojen ja sadonkorjuun toteutumista.
Tervolalainen Markku Ranta sai selvityspyynnön 14 eri lohkosta. Tekoäly oli arvioinut satelliittikuvista, ettei satoa ollut korjattu peltotukien mukaisesti.
– Aivan selvää on, että säilörehu oli tehty silloin kuin pitikin, mutta satelliittikuvasta tätä ei oltu jostain syystä tunnistettu, hän kertoo.
Sovellus opastaa oikeat kuvakulmat
Viljelijöiden käyttöön on kehitetty Vipu-niminen mobiilisovellus, joka antaa sen käyttäjälle tarkat ohjeet kuvan ottamiseen.
Sovellus ohjaa viljelijän oikealle lohkolle gps-paikannusta hyödyntäen. Kamera avautuu sovelluksessa vasta, kun kuvan ottaja on oikeassa paikassa.
– Sovellus ohjeistaa kuvaajan oikeisiin kuvakulmiin. Esimerkiksi ei saa näkyä liikaa taivasta, kuvailee Ranta.
Tällä hetkellä suomalaisilla tiloilla kännykän kanssa kulkee tuhansia viljelijöitä, sillä selvityspyyntöjä on lähtenyt 14 000 tilalle peräti 37 000 kasvulohkosta.
Rannan maakunnassa Lapissa selvityspyyntöjä on lähetetty 1900 kasvulohkosta.
Kaksijakoinen vastaanotto
Valvontapäällikkö Vili-Matti Kraatari Lapin ely-keskuksesta kertoo, että satelliittivalvonnan myötä valvontaviranomaisten tiloilla tehtävä valvonta vähenee. Hänen mukaansa viljelijät ovat ottaneet satelliittivalvonnan vastaan kaksijakoisesti.
– Turhat kuvauspyynnöt suututtavat ja osasta tuntuu, että ”isoveli valvoo”, Kraatari kuvailee tuntemuksia.
Esimerkiksi Markku Rannan tilalla satelliitti oli ottanut kuvan pellosta, joka oli vasta niitetty, mutta nurmi oli ehtinyt kasvaa jo jonkin verran ja alkanut vihertää.
– Kuvista analysoidaan lehtivihreää, mutta kasvin mittaa satelliitti ei havaitse, selittää Vili-Matti Kraatari.
Koska satelliittiaineistoa käsitellään tekoälyn avulla, menee aikaa, että se oppii tunnistamaan kasveja ja kasvuvaiheita.
– Tekoälylle on ollut haasteellista tunnistaa muun muassa monimuotoisuuspeltoja, riistapeltoja ja jostain syystä myös perunapeltoja, kertoo Kraatari.
Vaikka satelliittiseuranta selvityspyyntöineen työllistää viljelijää, pitää Markku Ranta järjestelmän joustavuudesta. Kuvia lohkoilta voi käydä ottamassa omien aikataulujen mukaan.
Rannan mukaan joustavuutta on lisännyt myös se, että viljelijä voi tarvittaessa korjata peltotukihakemusta jälkikäteen, mikäli siinä on virheellisyyksiä.
Aikaisemmin hakemuksen inhimillisistäkin virheistä tuli viljelijöille sanktioita.