Itärajalle muodostui viime keväänä tilanne, joka olisi huonossa tapauksessa voinut johtaa kiistaan rajalla.
Kaakkois-Suomen ely-keskus oli huolissaan Venäjän reaktiosta poikkeuksellisen suuriin veden juoksutuksiin Suomesta Venäjälle. Mittavat juoksutukset Saimaasta Vuokseen olisivat voineet aiheuttaa tulvavahinkoja Vuoksen alajuoksulla Venäjällä.
– Kyllä siinä kävi mielessä, miten venäläiset reagoivat siihen, jos vahinkoja alkaa syntyä Venäjän puolella, Kaakkois-Suomen ely-keskuksen ympäristöstä ja luonnonvaroista vastaava johtaja Visa Niittyniemi sanoo.
Saimaasta jouduttiin kevään ja kesän aikana juoksuttamaan ennätysmäärä vettä Venäjälle Itä-Suomea uhkaavan suurtulvan vuoksi. Näin suuriin juoksutuksiin ei ollut jouduttu vuosikymmeniin.
– Tilanne keväällä näytti todella pahalta. Huhtikuussa oltiin jo siinä tilanteessa, että Venäjän puolelle juoksutettiin vettä yli 1000 kuutiota sekunnissa, joka on suurin juoksutusmäärä yli 40 vuoteen, Visa Niittyniemi muistelee tilannetta.
Viimeksi näin paljon vettä juoksutettiin Saimaasta vuosien 1974–1975 Saimaan suurtulvan aikana, Niittyniemi kertoo.
Venäjällä mahdollisuus kärjistämiseen
Venäjä on käyttänyt itärajan tilanteen kärjistämistä hybridivaikuttamisen keinona Suomea vastaan sen jälkeen, kun se hyökkäsi Ukrainaan vuoden 2022 helmikuussa.
Itänaapuri on ohjannut esimerkiksi kolmansien maiden siirtolaisia Suomen rajanylityspaikoille ilman Suomen edellyttämiä matkustusasiakirjoja. Tämän vuoksi Suomi on sulkenut itärajan.
Viimeksi viime viikolla Venäjä päästi itänaapurissa toimivan uusnatsiryhmä Rusitšin edustajia rajan lähelle Suomen hallinnoimalle Saimaan kanavan vuokra-alueelle Venäjällä.
Ryhmän jakamassa valokuvassa aseistautuneet maastopuvuissa poseeraavat miehet väittivät tulleensa auttamaan rajan vartioimisessa.
Tulvavahingot välttyivät yhteistyöllä
Suurtulvan uhka ja siitä mahdollisesti koituvat vahingot Venäjän puolella olisivat mahdollistaneet sen, että tilanne itärajalla olisi kärjistynyt. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Ely-keskuksen Visa Niittyniemen mukaan yhteydet venäläisten vesiviranomaisten kanssa sujuivat hyvin.
– En huomannut Venäjän puolelta mitään erikoista lähestymistä. Voisi jopa sanoa, että asioita käsiteltiin korostuneen asiallisesti kevään tapaamisissa, Niittyniemi kertoo.
Suomen ja Venäjän välisiä rajavesiasioita on perinteisesti käsitelty maiden välisessä rajavesikomissiossa. Sen toiminta on kuitenkin ollut minimissä Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.
Tulvauhan vuoksi rajavesikomission juoksutusasioita käsittelevän työryhmän toiminta aktivoitiin uudelleen viime keväänä.
– Tulvatilanne muuttui keväällä niin pahaksi, että totesimme, että meidän pitää järjestää venäläisten kanssa videokokouksia, joissa käytiin läpi tilannetta, työryhmän Suomen puolen puheenjohtaja Visa Niittyniemi sanoo.
Rajan ylittävän yhteistyön avulla tulvavahinkoja pystyttiin välttämään.
– Ajoitimme juoksutusmääriä Venäjältä tulleiden tietojen perustella niin, että vahinkoja tulee mahdollisimman vähän, Niittyniemi kertoo.