Purku-uhan alla tai muuten välitilassa olevien rakennusten tilapäiskäyttö yleistyy kovaa vauhtia pääkaupunkiseudulla.
Esimerkiksi Keran hallit Espoossa, vanha kauppakeskus Myyrinpuhos Vantaalla ja Lapinlahden sairaala Helsingissä ovat jo vuosia olleet täynnä pienyrittäjiä, tapahtumanjärjestäjiä, taiteilijoita ja muita luovien alojen toimijoita.
Tällaisista kiinteistöistä on tullut lähes vaivihkaa merkittäviä tilapäisiä kulttuurikeskuksia. Tuoreempia tulokkaita ovat esimerkiksi Vuosaaren vanha lukio, Tapiolan Kupla -kulttuuritila, Meilahden vanha sairaanhoito-opisto sekä Keravan vanha Anttila-tavaratalo.
Purkutalojen hyödyntäminen eri tarkoituksiin on ollut osa Helsingin seudun kehitystä jo pitkään, mutta sen merkitys ja laajuus ovat kasvaneet, kun pula kohtuuhintaisista luovien alojen työtiloista on kiristynyt, ja ympäristötietoisuus on nostanut painoarvoaan.
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan erityistilat-yksikön päällikkö Antti Halm pitää purkukiinteistöjen tilapäiskäyttöä laajempana kiinteistöliiketoiminnan trendivirtauksena.
– Kiinteistöalalla vallitsi pitkään hieman vanhanaikainen ajatus, että purkua odottava kohde on ikään kuin arvoton. Koko alalla on tapahtunut jonkinlainen murros, joka liittyy tilapäiskäytön arvon tunnistamiseen.
Halmin mukaan toimintamallista saatavat hyödyt ovat pääosin muita kuin taloudellisia: ne liittyvät ekologisiin kysymyksiin ja kaupunkilaisten hyvinvointiin.
Rakennuksen käyttöiän pidentäminen on lähtökohtaisesti aina ympäristöystävällisempää kuin purkaminen. Hyvinvoinnin lisääminen liittyy puolestaan siihen, että useiden tutkimusten mukaan taide ja kulttuuri tarjoavat ratkaisuja monimutkaisiin terveyshaasteisiin.
Lisäksi jos kulttuurin tekijöille on tarjolla edullisia työtiloja, kaupunkiin syntyy eloa.
Kaupungit löytämässä toimintamallin hyödyt
Myös pitkän linjan kaupunkiaktivisti ja tapahtumanjärjestäjä Jaakko Blomberg on havainnut rakennusten tilapäiskäyttöön liittyvän muutoksen.
Hän on yli kymmenen vuoden ajan perustanut ja järjestänyt erilaisia kaupunkitapahtumia, joihin kuuluvat muun muassa Siivouspäivä, Illallinen taivaan alla ja Kalasataman vapaakaupunki. Myös Keran hallien tilapäiskäyttö sekä Tapiolan kulttuuritila Kupla ovat projekteja, joissa Blombergilla on näppinsä pelissä.
– Todella pitkään kaupungeissa ja kiinteistöyhtiöissä ei osattu ajatella, että tyhjillään olevia tiloja voisi käyttää johonkin hyödylliseen.
Blombergin mukaan vasta parin viime vuoden aikana myös kaupungit ovat kiinnostuneet tukemaan ja suunnittelemaan kiinteistöjen tilapäiskäyttöä. Vielä 2010-luvulla vastaavat projektit olivat hänen mukaansa ”työn ja tuskan takana”, ja kaupungin virkamiehiä oli vaikea vakuuttaa toimintamallin hyödyistä.
Viime aikoina suhtautumisessa on alkanut näkyä muutosta: esimerkiksi Tapiolan Kupla sai alkunsa Espoon kaupungin aloitteesta.
– Sieltä oltiin yhteydessä, että heillä on keskeisellä paikalla vanha pankkisali, joka on menossa purkuun, ja siihen kaivattaisiin jotain käyttöä ennen kuin se puretaan.
Myös Helsingin kaupunki on kirjannut kiinteistöstrategiaansa periaatteen, jonka mukaan tilojen väliaikaiskäytön kehittämisessä otetaan huomioon yritysten ja kulttuuritoimijoiden tilatarpeet.
Kaupunki kilpailutti hiljattain väliaikaiskäytön tehostamista hoitavan operaattorin ja rekrytoi uuden, elokuun alussa aloittaneen erityissuunnittelijan, joka koordinoi tilojen tilapäiskäyttöä eri toimialojen kesken.
Lähitulevaisuudessa Helsinki aikoo erityistilat-yksikön päällikön Antti Halmin mukaan elävöittää kaupunkiuudistusalueita ottamalla tyhjillään olevia kivijalkaliiketiloja hyötykäyttöön esimerkiksi Hekan omistamissa rakennuksissa.
Tilapäiskäyttö voi pelastaa rakennuksen purkamiselta
Arkkitehtuurin historian ja restauroinnin professorina Aalto-yliopistossa toimiva Panu Savolainen pitää tilapäiskäyttöä merkittävänä trendinä, jonka voi nähdä eräänlaisena vastavirtauksena maassa vallitsevaan purkamisaaltoon.
– Suomessa on yltynyt viime vuosina purkaminen, joka kohdistuu erityisesti aika nuoreen rakennuskantaan. Tässä maassa puretaan paljon jopa alle viisikymmentä vuotta vanhoja rakennuksia.
Savolaisen mukaan tilapäiskäyttö voi parhaimmillaan johtaa rakennuksen pelastumiseen kokonaan tai osittain. Esimerkiksi Suvilahti, Kaapelitehdas ja Vallilassa sijaitseva Nilsiänkatu 10 ovat esimerkkejä kohteista, jotka kulttuuritoiminta on saattanut pelastaa purkamiselta.
Savolaisen mukaan myös vuodenvaihteessa voimaan astuva uusi rakennuslaki tulee lähtökohtaisesti helpottamaan rakennusten käyttötarkoitusten muutosta ja sitä kautta tilapäiskäyttöä.
Tyhjillään olevien rakennusten ja kiinteistöjen tilapäiskäyttö on helppo nähdä kokonaisuutena, jossa kaikki voittavat. Ainakin kaikki tähän juttuun haastattelut asiantuntijat allekirjoittavat tämän.
– En näe tässä mitään haittoja. Se iso ongelma Suomessa on, että purkaminen pitäisi saada kuriin ja sen pitäisi olla aivan viimeinen vaihtoehto nykyään kaiken rakennuskannan kohdalla, sanoo Savolainen.