Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Palkka ei ole ainoa asia, jolla työnantajat houkuttelevat työntekijöitä vaikeasti täytettäviin tehtäviin ympäri Suomea.
Lisähoukutuksia voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun työnantaja etsii tekijää pienelle paikkakunnalle tai työvoimapulasta kärsivälle alalle.
Selvitimme, millaisia etuja ja kylkiäisiä työntekijälle tarjotaan juuri nyt:
1. Rekrybonukset
Monet työnantajat maksavat työntekijälle lisäbonuksen palkan päälle työsopimuksen allekirjoittamisesta.
Työnhakupalvelu Duunitorin mukaan eniten rekrytointibonuksia näyttäisi olevan tarjolla varhaiskasvatus- ja sotealoilla. Tähän on todennäköisesti syynä paitsi pula osaavista työntekijöistä myös ainakin joissakin tapauksissa työpaikkojen sijainti.
Rekrytointibonuksesta on kyse esimerkiksi silloin, kun hoiva-alan yritys tarjoaa muutamassa erässä maksettavan 2 000 euron bonuksen.
Bonuksen suuruus vaihtelee tehtävästä ja työnantajasta riippuen. Viime aikoina esimerkiksi kokkeja tai siivoojia on houkuteltu töihin Pohjois-Suomeen tuhannen euron rekrybonuksella.
– Allekirjoituspalkkioiden tarjoaminen on ihan järkevää, jos jollekin paikkakunnalle ei saada työntekijöitä, sanoo Deal Siivouksen toimitusjohtaja Pasi Karjalainen.
Karjalainen on rekrytoinut henkilöstöä noin viisitoista vuotta, eniten ravintola-alalle, mutta myöhemmin myös terveydenhuoltoon ja siivousalalle.
Rekrybonuksia saatetaan kutsua monilla eri nimillä. Etelä-Karjalan hyvinvointialue voi maksaa esimerkiksi sosiaalityöntekijöille niin kutsuttua vetovoimalisää. Sen suuruus on 20 prosenttia palkasta ja sitä maksetaan ensimmäisen vuoden ajan.
Vantaa taas maksaa 1 500 euron muuttorahaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelta muuttaville varhaiskasvatuksen opettajille, varhaiskasvatuksen erityisopettajille ja päiväkodin johtajille. Summa voi kilahtaa tilille puolen vuoden koeajan jälkeen.
Ylen palkkakoneesta voit katsoa, ketkä tienaavat keskimäärin enemmän ja ketkä vähemmän muualla maassa kuin pääkaupunkiseudulla:
2. Työsuhde-etuja
Työnantajat voivat kilpailla työntekijöistä myös työsuhde-etujen avulla.
Työnhakijoiden huomiota voidaan tavoitella esimerkiksi auto-, asunto-, matka- tai puhelinedulla.
Myös liikunta- ja kulttuuriedut sekä työsuhdepolkupyöräedut ovat nykyään usein käytössä.
Pasi Karjalainen muistuttaa, että erilaiset edut voivat olla työntekijälle verotettavaa tuloa.
– Niissä pitää olla hyvin tarkkana, mutta niitä löytyy kyllä laidasta laitaan, Karjalainen sanoo.
Jotkut työnantajat tarjoavat paikkakunnalle muualta muuttaville työntekijöille apua asunnon hankinnassa, takuuvuokran maksamisessa ja muutoissa.
Karjalaisen mukaan työnhakijat arvostavat sitä, miten paljon yritys on valmis tekemään töitä sen eteen, että työntekijä vaihtaisi paikkakuntaa.
– Olen itsekin ollut ruuvaamassa kattolamppua tai ripustamassa verhoja, kun hoitaja tulee töistä, että saadaan paikat kuntoon, Karjalainen kertoo.
Työnantajalta saatu työsuhde-etu verotetaan palkkatulona. Edun arvo lisätään saajan palkkatuloon.
Osa työsuhde-eduista on verotonta tiettyyn summaan asti. Esimerkiksi työsuhdematkalippu on verotonta 3 400 euroon asti ja polkupyöräetu on 1 200 euroon asti.
Mitään aivan päättömiä etuja Karjalaiselle ei ole tullut uransa aikana vastaan.
– Kuulentoa kukaan ei ole vielä tarjonnut, Karjalainen sanoo.
3. Joustavampaa työtä
Moni työntekijä toivoo nykyään työltä joustavuutta. Joillakin se voi nousta jopa palkan ohitse tärkeimmäksi tekijäksi työpaikan valinnassa.
Rekrytointikonsultti Janne Ilomäki sanoo, että työn joustavuus ei tarkoita pelkästään etätyömahdollisuuksia, vaan laajempaa joustoa ihmisen elämäntilanteen mukaan. Työntekijät odottavat myös, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön.
– Näihin ei ole varsinkaan julkisella sektorilla kovin usein totuttu, Ilomäki sanoo.
Ilomäki on erikoistunut sekä julkisen että kolmannen sektorin suorahakuihin ympäri Suomen. Hän auttaa etsimään sopivia henkilöitä esimerkiksi johto- ja asiantuntijatehtäviin sekä valtion ja kunnan toimijoille että järjestöille ja säätiöille.
Ilomäen mukaan nykyisin työntekijät arvostavat myös hyvää johtamista.
Tärkeää työntekijöille voi olla myös sosiaalisuus ja yhdessä tekeminen. Tätä voi olla vaikea toteuttaa, jos pienessä kunnassa on vain yksi tietyn alan asiantuntija.
– Tämä vaatii, että rekrytoinnissa ei pelkästään täytetä jotain laatikkoa, vaan katsotaan strategisesti koko toimialaa, kenties kunnan koko organisaatiota, että missä ollaan valmiit joustamaan ja tulemaan vastaan, Ilomäki sanoo.
Tällainen kulttuurin muutos voi esimerkiksi kunnissa paikoin ottaa aikansa.