Suomalaistutkijat selvittävät, miten vanhoja turvetuotantoalueita voi hyödyntää. Pohjois-Karjalaan Kontiolahdelle on rakennettu pilottialue, jossa tutkitaan rahkasammalen kasvatusta.
– Turpeen tilalle on löydettävä ratkaisuja sekä energian- että ruoantuotantoon. Tutkimme, voisiko rahkasammalten kosteikkoviljelystä löytyä yksi toimiva vaihtoehto turpeen korvaamiseen, kertoo Kasvua sammalesta -hanketta johtava yliopistonlehtori ja sammaltutkija Teemu Tahvanainen Itä-Suomen yliopistosta.
Turvetuotannosta poistuneelle alalle Kyyrönsuon takalaitaan on jo perustettu kymmenen hehtaarin lintukosteikko. Vuosi sitten alueen reunaan muotoiltiin jatkeeksi kosteikkoviljelykenttä.
Kehityshanke on rahoitettu EU:n Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, jolla tuetaan alueellista ilmastoneutraaliuteen siirtymistä.
Turpeen käytön vähetessä turvealalla toimiville tarvitaan uutta työtä. Rahkasammalen kasvatus voisi olla yksi vaihtoehto.
Rahkasammalelle olisi periaatteessa lähes loputtomat markkinat ruoantuotannossa turpeen korvaajana.
Rahkasammal on turvetta ilmavampi kasvualusta. Se on myös lievästi antiseptinen eli se pystyy vähentämään tiettyjen haitallisten mikrobien kasvua kasvualustassa.
Kosteikkoratkaisuilla kestävämpään tulevaisuuteen
Tällä hetkellä turve on maailmanlaajuisesti eniten käytetty kasvualusta-aines.
Sekä turpeen nosto, että soiden ojittaminen metsänkasvatusta varten kuormittavat raskaasti vesistöjä. Myös kuivatukseen perustuva suopeltojen viljely aiheuttaa päästöjä. Tämän kanssa ollaan vastakkain erityisesti Suomessa, jossa soita on ojitettu eniten maailmassa.
Soita kuivattavien toimien tilalle kaivataan erilaisia kosteikkoratkaisuja, kuten ennallistamista ja kosteikkoviljelyä.
Turvetta käytetään toistaiseksi muun muassa energiantuotantoon, ruoantuotannon kasvualuistoihin, kuivikkeena maataloudessa, viherrakentamisessa ja maisemanhoidossa sekä suodattimena.
Energiantuotannossa turpeenpoltto aiheuttaa yli kymmenen prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.
Rahkasammalta, aurinkoenergiaa ja ennallistamista
Kyyrönsuon käytöstä poistuneella turvesuolla tutkitaan erityisesti rämerahkasammalen ja kalvakkarahkasammalen kasvatusta. Kasvatusmateriaali on kerätty pääosin Tohmajärven Valkeasuolta.
– Tämä Kyyrönsuon koeala tasoitettiin ensin viljelyalustaksi, johon muotoiltiin ojia ja valleja vesijärjestelmille. Samalla lisättiin putkisto veden ohjailua varten, kertoo Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Ella Bocharnikova.
Hänen osuuttaan on erityisesti kaasumittausten teko.
– Koealalla on useita kaasumittauskohtia, joista seurataan esimerkiksi rahkasammalkasvustoon lisätyn biohiilen vaikutusta kasvunopeuteen. Lähtöajatus on, että biohiili nopeuttaa sammalten kasvua, Bocharnikova kertoo.
Kyyrönsuon kosteikkoviljelmä on pilotti. Sen yhteydessä pohditaan laajemminkin entisen turvesuon uusiokäyttöä.
– Tänne on kaavoitettu mittavasti aurinkoenergian tuotantoa. Olisi mielenkiintoista tutkia, voiko rahkasammalta kasvattaa aurinkopaneelirivistöjen seassa, pohtii hankejohtaja Tahvanainen.
Rahkasammalviljelmät pitävät entisen turvesuon peitteisenä ja estävät hiilen karkaamista ilmakehään ja ravinnevalumia vesistöihin. Lintukosteikot palauttavat lajistoa ja elämää suolle.
Viljelypilotti tähyää vähäpäästöiseen tulevaisuuteen.
