Kansanedustajat osallistuvat yleensä ahkerasti oman kotikuntansa paikallispolitiikkaan.
Parlamentaarikkoja nähdään mitä ilmeisimmin ehdokaslistoilla myös ensi kevään kuntavaaleissa. Kiinnostus aluevaaleihin sen sijaan näyttää hiipuneen ainakin Keski-Suomessa.
Yle kysyi vaalipiirin kymmeneltä kansanedustajalta, aikovatko he asettua ehdolle ensi huhtikuun kunta- tai aluevaaleissa.
Yli puolet edustajista kertoo asettuvansa keväällä ehdolle kuntavaaleihin, mutta aluevaltuustoon ei juuri kenelläkään vaikuta olevan hinkua.
Seitsemän kansanedustajaa ei osallistu aluevaaleihin. He ovat Kaisa Garedew (ps.), Petri Honkonen (kesk.), Tomi Immonen (ps.), Jani Kokko (sd.), Riitta Mäkinen (sd.), Piritta Rantanen (sd) ja Ville Väyrynen (kok.).
Kuntavaaleihin heistä aikovat asettua ehdolle kaikki muut paitsi Immonen. Hän vielä harkitsee ehdokkuutta.
Anne Kalmari (kesk.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.) eivät tässä vaiheessa tiedä, lähtevätkö he ehdolle kumpaankaan. Kalmari sanoo kuitenkin harkitsevansa joko alue- tai kuntavaalien ehdokkuutta.
Bella Forsgrén (vihr.) ei vastannut kyselyyn.
Kokousaikataulu vaikeuttaa aluevaltuustotyötä
Oman kotikuntansa valtuustossa istuvat tällä hetkellä kaikki muut Keski-Suomen kansanedustajat paitsi kivijärveläinen Kalmari. Kuntapolitiikkaan on helppo osallistua jo aikataulusyistä.
Kunnanvaltuustot kokoontuvat perinteisesti maanantaisin, jolloin eduskunnalla ei ole istuntoa. Keski-Suomen aluevaltuusto kokoontuu sen sijaan tiistaisin eli eduskunnan istuntopäivänä.
– Se on osoittautunut liian työlääksi yhdistettäväksi kansanedustajan työhön, saarijärveläinen Honkonen toteaa.
Honkonen on Keski-Suomen nykyisen aluevaltuuston jäsen, kuten myös Forsgrén ja Kokko.
Kokko (sd.) on aluevaltuuston puheenjohtaja. Hän osallistuu aluehallituksen kokouksiin etänä, mutta valtuustotyön takia väliin jää yksi eduskunnan istuntopäivä kuukausittain väliin.
Jani Kokko kertoo, miksi hän ei ole luopunut aluevaltuustotehtävistään, vaikka luottamustoimen hoitaminen on hankalaa:
”En kerennyt yhteenkään kokoukseen”
Garedew ja Väyrynen jättivät paikkansa aluehallituksessa jo eduskuntaan päästyään. Tänä vuonna he erosivat valtuustosta, kuten myös varavaltuutettuna toiminut Immonen.
Garedew halusi keskittyä eduskuntatyöhön ja Jyväskylän kuntapolitiikkaan.
– En pidä mahdollisena, että yksi ihminen pystyisi perehtymään kolmen tason asioihin perusteellisesti, hän toteaa.
Immosen mukaan hänellä ei ole aikaa aluepolitiikkaan muun muassa siksi, että hän on NATOn parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja.
Selkeä ajanpuute oli myös aluevaalien ääniharavan Väyrysen valtuustoeron perusteena.
– En kerennyt syksyn aikana yhteenkään aluevaltuuston kokoukseen, hän kertoo.
Ville Väyrynen sanoo, että Muuramen kunnanvaltuuston puheenjohtajuus onnistuu eduskuntatyön ohessa muistakin kuin aikataulusyistä:
Mäkinen ja Rantanen pitävät kuntapolitiikkaa parlamentaarikolle tärkeänä vaikuttamiskenttänä. Rantasen mielestä myös kunta hyötyy siitä, että valtuustossa on kansanedustajia.
Mäkisen mielestä on sen sijaan hieman ongelmallista, että samat ihmiset, jotka päättävät aluevaltuuston rahoituksesta, istuvat myös jakamassa sitä.
– Toisaalta he voivat tuoda sinne tarvittavaa osaamista. Asia ei ole mustavalkoinen, hän lisää.
Anne Kalmari sanoo, että valtakunnan poliitikko voi lähteä paikallisvaaleihin ehdolle myös siksi, että paine ulkopuolelta on niin kova: