Suomen Nato-rakenteet alkavat pikku hiljaa muotoutua, kun jäsenyyttä sotilasliitossa on takana runsaat puolitoista vuotta.
Ylen tietojen mukaan Naton Pohjois-Euroopan maavoimajoukkojen alaesikuntaa kaavaillaan Mikkeliin.
Ruotsi on valmis ottamaan johtovastuun Suomeen tulevista Naton rauhan ajan eteen työnnetyistä maavoimajoukoista. Näiden joukkojen esikuntaa pohditaan puolestaan Lappiin.
Ylen Ykkösaamussa vieraillut puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) lupaili, että päätöksistä kerrotaan ensi viikolla.
– Me tiedämme missä Suomessa on puolustushallintojen toimintoja ja mahdollisuus järjestää kansainvälisiä toimintoja. Tässä ei ole tarvinnut järjestää mitään avointa huutokauppatilaisuutta eli ollaan selvitetty eri paikat ja ratkaisu alkaa olla kypsä. Ensi viikolla sitten ilmoitetaan.
Vaikka rauhan ajan eteen työnnetyt FLF-joukot harjoittelisivat säännöllisesti Suomen puolustamista, niin kriisitilanteessa vetovastuu olisi aina Suomella.
– Ison kuvan osalta on tärkeää hahmottaa se, että Suomen puolustuksen rakenteissa oma puolustuskykymme ja suomalainen sotilasjohto sekä suomalaiset sotilaat ovat aina keskeisellä kuskin paikalla kaikessa mitä Suomessa tapahtuu. Sen päälle tulee sitten vielä nämä Naton johtorakenteet.
Kansainvälisiä johtorakenteita, suunnittelua ja harjoittelua tarvitaan, jotta kaikki osaisivat toimia oikein kriisitilanteessa Häkkänen sanoo.
– Se, että olemme puolustusliitossa tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikissa kriisitilanteissa Suomen puolustuksen rinnalle tulee Naton voima. Esimerkiksi ilmaoperaatioissa on päivänselvä asia, että jos Suomi joutuisi aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, niin merkittävä määrä eurooppalaista ja amerikkalaista ilmavoimaa olisi tuolloin käytettävissä.
”On mainiota, että simputustapauksia päätyy oikeuteen”
Viime aikoina on uutisoitu jälleen simputuksesta puolustusvoimissa.
Esimerkiksi Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi äskettäin upseerikokelaan sakkoihin aliupseerioppilaan nöyryyttävästä kohtelusta Karjalan prikaatissa Kouvolassa.
Simputusta tiedetään kohdistuvan myös asepalvelusta suorittaviin naisiin.
Häkkäsen mielestä simputukseen pitää olla nollatoleranssi.
– Olen tästä ohjeistanut puolustusvoimia. Käyttäytymisen pitää olla asiallista, simputukseen pitää puuttua tiukasti ja kaikki väärinkäytökset pitää raportoida.
– On aivan mainio asia, että näitä päätyy nykyään myös oikeuteen asti, hän sanoo.
Häkkäsen mukaan varusmiespalvelusta käyvät suomalaiset miehet ja naiset ovat Suomen puolustuksen perusta yhdessä ison reservin kanssa. Ei ole yhdentekevää, millainen mielikuva ajasta jää.
– Olen itse ollut myös varusmiesjohtaja. On iso vastuu miten käyttäytyy alaisia kohtaan, koska siten jätetään vuosikymmenten jäljet. Tästä syystä vetoan kaikkiin asiallisen käyttäytymisen puolesta.
Rauhanturvaajia ei vielä syytä kotiuttaa
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi heinäkuun lopulla Ylen haastattelussa, että Suomi on valmis kotiuttamaan Libanonista rauhanturvaajiaan, jos tilanne niin vaatii.
Kyseessä olisi mittava evakuointi, sillä Libanonin eteläosassa YK:n Unifil-operaatiossa palvelee noin 200 suomalaista rauhanturvaajaa.
Alueella on ollut levotonta. Israelin kerrottiin esimerkiksi torstaina iskeneen kymmeniin kohteisiin Etelä-Libanonissa.
Häkkäsen mukaan vielä ei kuitenkaan ole ollut syytä ryhtyä joukkoja siirtämään.
– Alueella on ollut tapahtumia, mutta turvajärjestelyt ovat pelanneet ihan hyvin. Totta kai me seuraamme tilanteen kehittymistä, mutta ei tällä hetkellä ole mitään aikeita joukon siirtämiseksi tai vetämiseksi pois.
Häkkänen muistuttaa samalla, että joukot ovat tienneet alusta asti, että kyse ei ole rauhallisesta alueesta.
– Heidän itsesuojaamiskykynsä on korkeatasoista. Eikä sinne alueelle ole menty kuvitellen, että se on tyyntä ja rauhaisaa. Joukko siellä itse asiassa muodostaa yhden lisäpidäkkeen laajemmille eskalaatioille.
Katso puolustusministeri Antti Häkkäsen haastattelu.
Lisätty 14.50 Häkkäsen arviot simputuksesta ja rauhanturvaajien tilanteesta Libanonissa sekä haastatteluklippejä.