Tummatukkainen nainen seisoo istuvan lippispäisen miehen takana ja pitää käsiään miehen pään päällä.
Susanna Mäenpää ja Joona Sundell ovat olleet ystäviä kymmenen vuoden ajan. Kuva: Tommi Penttinen / Yle
Ihmissuhteet

Bestikset

Valkeakoskelaiset ystävykset ovat elävä esimerkki siitä, että sukupuolella ei ole aidossa ystävyydessä mitään väliä.

Teksti:Mia Gertsch
Kuvat:Tommi Penttinen

Nauru raikaa, kun kolmikymppiset ystävykset Susanna Mäenpää ja Joona Sundell istahtavat alas Ylen haastatteluun. Juttua riittää, ja tarvittaessa he täydentävät toistensa lauseita.

Ystävyys alkoi kymmenisen vuotta sitten jenkkiautoharrastuksen parissa.

– Ite olen enemmänkin ollut se harrastaja…, Joona sanoo.

– …mä olen vaan se hangaround. Köyhä persaukinen kaveri, Susanna täydentää.

Nykyään he ovat parhaimmat ystävät, mutta Susannan mukaan kyseessä ei ollut mikään ystävyys ensisilmäyksellä; suhde kasvoi pikku hiljaa nykyisiin mittoihin.

– Voiko aikuisiällä olla ystäviä ensisilmäyksellä? Ei mun mielestä, Susanna huomauttaa.

– Se juttu vaan klikkasi toisen kanssa, ajatteli, että on hyvä tyyppi. Vahingossa vietti aikaa toisen kanssa ja siitä se syveni, kuvailee puolestaan Joona ystävyyden syntymistä.

Joonan mielestä Susannassa parasta onkin aitous: tämä sanoo mielipiteensä suoraan hyvässä ja pahassa.

Joonassa parasta on puolestaan hänen hyvä huumorintajunsa ja se, että häneen voi luottaa, Susanna korostaa.

Kun Susanna ja Joona tapasivat, kumpikin oli vähän päälle 20-vuotias. Kymmenen vuoden aikana ihminen ehtii muuttua paljon, ja Susanna sanookin, että hänelle ystävyyden parhaimmat muistot liittyvät Joonan aikuistumiseen.

– Se hetki kun Joona kertoi kosivansa Satua. Tai kun Joona kertoi tulevansa isäksi, ja sanoi haluavansa meidät kummeiksi lapselleen. Joonan tyttären syntymä. Kun Joona pyysi meitä hänen rinnalleen alttarille ottamaan vastaan rakastamansa naisen valkoisissaan.

Susanna ja Joona asuvat muutaman kilometrin päässä toisistaan Valkeakoskella, ja ovat yhteydessä lähestulkoon päivittäin. Yhdessä he viettävät aikaa keskimäärin viikoittain, yleensä niin, että Joona kyläilee Susannan luona.

– Välillä on sellaisia kausia, ettei nähdä pariinkaan viikkoon…, Joona kertoo.

– …mutta välillä nähdään päivittäin, Susanna jatkaa.

Susanna ja Joona pitävät yhteyttä myös esimerkiksi lähettelemällä toisilleen hauskoja meemejä, ja kun he tapaavat naamakkain, aikaa vietetään lähinnä puhumalla.

– Päivitellään maailman menoa…, Joona kuvailee.

–...ja tyhmiä ihmisiä, Susanna virnistää.

Ystävykset käyvät myös yhdessä ajelemassa, mikä on Susannalle tärkeää. Hän kuvailee ajeluita terapiahetkeksi; ajellaan päämäärättömästi ja puhutaan syvällisiä. Niinä hetkinä voi Susannan mukaan keskustella juuri niistä aiheista, joista ei ihan kaikille puhuisi.

– Siinä pääsee keskustelemaan aremmistakin aiheista, kun ei tarvitse katsoa toista silmiin.

Kooste neljästä kuvasta, joissa on nainen ja mies pelleilemässä keskenään.
Vuosien varrelle mahtuu monia hauskoja muistoja. Kuva: Susanna Mäenpään kotialbumi, kuvankäsittely: Illusia Sarvas

Sukupuolella ei ole väliä

Sukupuolella ei heidän ystävyydessään ole ollut missään vaiheessa pienintäkään merkitystä.

Susannalla on aina ollut ystävinä enemmän miehiä kuin naisia, ja Joonallakin on aina ollut hyvin paljon naispuolisia kavereita.

Mä kohtaan ihmisen ihmisenä enkä mieti sukupuolta.

Joona

Edestäpäin kuvattu silmälasipäinen, parrakas mies lippis päässään hymyilee.
Joonan mielestä on kummallista, että kaikki eivät ymmärrä heteromiehen ja heteronaisen ystävyyttä. Kuva: Tommi Penttinen / Yle

– Mä kohtaan ihmisen ihmisenä enkä mieti sukupuolta. Jos on hyvät jutut ja tulee toimeen, ei sukupuolella ole väliä, Joona sanoo.

Vaikka heille itselleen sukupuolella ei ystävyyssuhteessa ole mitään merkitystä, kaikille asia ei ole aivan yhtä helppo ymmärtää.

Susanna kertoo, kuinka he Joonan kanssa joskus halasivat Tampereen keskustorilla, ja hänen vanha koulukaverinsa oli nähnyt tämän. Jälkikäteen koulukaveri olikin ihmetellyt, kuinka Susanna kehtaa halata vierasta miestä, vaikka on parisuhteessa.

– Siitä tuli meille tällainen salarakasvitsi. Mehän ollaan salarakkaita ihan täysin siemauksin, Susanna sanoo.

Ja taas nauretaan.

Tummatukkainen nainen ja lippispäinen mies istuvat vastakkain pöydän ääressä ulkona, pitävät toisiaan kädestä ja nauravat.
Susannan ja Joonan ystävyyttä on kummasteltu, mutta he suhtautuvat ihmettelyihin huumorilla. Kuva: Tommi Penttinen / Yle

Ulkopuolisten kummastelu ja suhde-epäilyt eivät sinänsä loukkaa heitä, pikemminkin huvittavat, mutta molemmat ihmettelevät, miksi heteronaisen ja -miehen ystävyys tuntuu olevan edelleen, vielä vuonna 2024 joillekin niin vaikea asia ymmärtää.

– Kertoo ehkä enemmän ihmettelijän omasta ajatus- ja arvomaailmasta, Joona huomauttaa.

Elinikäinen ystävyys

Susanna ja Joona ovat tätä nykyä molemmat naimisissa, ja jälkikasvuakin on heille siunaantunut.

Kummankaan puolisolle heidän läheinen ystävyytensä ei ole ollut minkäänlainen ongelma: Susannan puoliso oli esimerkiksi bestmanina Joonan kesällä vietetyissä häissä. Susanna oli yksi sulhaspojista.

Tummatukkainen ja silmälasipäinen nainen katsoo hymyillen etuoikealle.
Susanna arvostaa Joonan tarjoamaa miesnäkökulmaa. Kuva: Tommi Penttinen / Yle

Jokaisen pitäisi hankkia yksi sellainen kaveri, joka on eri sukupuolta.

Susanna

Susannan ja Joonan ystävyys on kestänyt myös sen, kun Joona muutti reiluksi vuodeksi Susannan ja tämän perheen luokse asumaan muutamia vuosia sitten.

Joona oli juuri palannut Suomeen oltuaan töissä ulkomailla, joten kun hän tarvitsi katon päänsä päälle, muuttaminen Susannan luokse tuntui järkevältä ratkaisulta.

Etukäteen Susannaa mietitytti toisaalta, se miten tuolloin vielä lapseton Joona tulee toimeen Susannan lapsien kanssa, ja toisaalta se, miten lapset sopeutuvat yötöitä tekevään Joonaan. Kaikki sujui lopulta kuitenkin yllättävänkin kivuttomasti.

– Ja silloin se oikeastaan vasta tutustui mun mieheenkin, Susanna naurahtaa.

Mikä sitten erottaa miehen ja naisen välisen ystävyyden samaa sukupuolta olevien ihmisten ystävyydestä? Näkökulmat, Susanna ja Joona toteavat.

– Mä pystyn kertomaan sulle jotain miehistä näkökulmaa, Joona kuvailee.

Joonan mukaan Susanna saattaakin soittaa hänelle kysyäkseen, ajattelevatko miehet oikeasti jollakin tietyllä tapaa jostakin tietystä asiasta.

– Kyllä se avartaa. Jokaisen pitäisi hankkia yksi sellainen kaveri, joka on eri sukupuolta, Susanna kannustaa.

Tummatukkainen nainen ja lippispäinen mies seisovat nurmikolla ja katsovat kameraan. Nainen nojaa käsivarrellaan miehen oikeaan olkapäähän.
Kuva: Tommi Penttinen / Yle
Tummatukkainen nainen ja lippispäinen mies seisovat nurmikolla ja nauravat. Naisella on vihreä mekko ja musta neuletakki. Miehellä on tummat vaatteet.
Susannaa ja Joonaa yhdistää samanlainen huumorintaju. Kuva: Tommi Penttinen / Yle

Ärsyttäviäkin puolia ystävyksissä tietysti on. Joonan mielestä Susanna on hieman jääräpäinen; jos hän saa jotain päähänsä, vaatii hyvin paljon vakuuttelua, että hän luopuisi ideasta, vaikka se olisi huono.

Joonassa taas on ärsyttävää se, että hänestä joutuu joskus kaivelemaan todellista mielipidettä, Susanna pohtii.

Ei ole mitään, mistä ei voitaisi puhua.

Joona

Toisinaan Susanna ja Joona riitelevätkin, mutta välit eivät ole koskaan katkenneet.

Tummatukkainen nainen ja lippispäinen mies istuvat penkillä veden ääressä selät kameraan päin. Molemmilla on kädet puuskassa.
Riitelykin kuuluu läheiseen ystävyyteen. Kuva: Tommi Penttinen / Yle

– Kai sen voisi rinnastaa parisuhteeseen. Mekin huudetaan ja raivotaan, ja sitten sanotaan sori, Susanna kuvailee.

– Hetki omaa aikaa ja sitten todetaan, että sori, mää vähän ylireagoin, sanoo Joona.

Molemmat uskovatkin, että heidän ystävyytensä jatkuu koko elämän.

– Kun tämä on jatkunut näin kauan, en näe mitään, mikä pystyisi välit katkaisemaan. Ei ole mitään, mistä ei voitaisi puhua, Joona sanoo.

Tummatukkainen nainen ja lippispäinen mies istuvat vierekkäin penkillä veden ääressä ja katsovat toisiaan. He ovat nostaneet kädet eteensä. Molemmilla on tatuointeja.
Susanna ja Joona haaveilevat eläkepäivistä Espanjassa. Kuva: Tommi Penttinen / Yle

Vanhuuden suunnitelmatkin ovat Susannalla ja Joonalla selvät: kodit Suomessa myydään, ja niillä rahoilla ostetaan villa Espanjasta, missä he viettävät eläkepäivänsä yhdessä puolisoidensa kanssa.

– Näytetään siellä ihmisille keskisormea, Susanna nauraa.

Tämä juttu on osa Hyvin sanottu -keskustelufestivaalia, joka järjestetään Lahdessa 27.-28.9. Festivaalilla keskustellaan ystävyydestä perjantaina 27.9. klo 10.00 alkaen. Keskustelua voi seurata suorana tai katsoa tallenteena Yle Areenasta. Katso festivaalin koko ohjelma täältä.