Viisi vuotta ammattimaisesti DJ:nä eli levyjuontajana työskennellyt Ville Saarinen, taiteilijanimeltään DJ Strand, näkee työssään alan varjopuolet. Toisinaan hän on kokenut jopa fyysistä seksuaalista häirintää.
– Kourintaa monesta paikasta. Yleensä huomaan sen vasta silloin, kun on jo liian myöhäistä, hän sanoo.
Sanallista seksuaalista häirintää Saarinen ei ole kokenut ja hän uskoo sukupuolella olevan merkitystä seksuaalisen häirinnän määrään sekä laatuun.
Alan monia epäkohtia korjaamaan perustettiin kesäkuussa Muusikkojen liittoon oma ammattiosasto Pro DJ Finland.
Puheenjohtaja Jussi Paananen, DJ Breik, kuvailee alaa villiksi länneksi. Tällä hetkellä alalla ei ole työehtosopimusta, mutta Paanasen mukaan tämä on työn alla. Lisäksi suunnitteilla on erilaisia vakuutuksia ja sopimuspohjia keikkapaikoille.
Artisti maksaa
Tällä hetkellä pahimmillaan, joskin harvoin, aloitteleva DJ maksaa itse keikkapaikoille esiintymisestä.
– Myös ilmaiseksi, palveluksina tehtyjä keikkoja on paljon, Jussi Paananen sanoo.
Hänen mukaansa alaan liittyy jonkin verran harhakuvia yleisön näkökulmasta.
– Todellisuudessa kyseessä on aikaa sekä resursseja vievä, nöyryyttä vaativa ja raskas ammatti, jossa pitää mahdollisesti matkustaa paljon. Palkkakaan ei ole riittävä.
Ville Saarinen muistuttaa, että kappaleiden hankkimiseen ja valmisteluun menee aikaa myös kotona.
– Pitäisi pystyä tarjoamaan yleisölle enemmän kuin se, että on vain sellainen suoratoistosoitin tai jukeboksi, hän sanoo.
Ala muokkasi kovemmaksi
Aina kappalevalinnat eivät miellytä yleisöä. Ongelmia tulee silloin, kun tiettyä kappaletta ei löydy tai se ei DJ:n mielestä sovi tunnelmaan.
– Silloin ollaan jääty vaatimaan sitä vastausta, että miksei sinulla ole, missä se on.
Saarinen toivoo ihmisten ymmärtävän, että DJ:llä on tietyt rajat kappaleiden soittamiseen.
Uransa alussa hän koki ahdistusta tunnelman ylläpitämisestä keikoilla.
– Se tuntui kehossa jännityksenä. Samaan aikaan harmitti sekä turhautti todella paljon.
Saarinen sanoo alan tehneen hänestä kovemman. Omien rajojen ja tyylin tuntemus, sekä luotto omaan ammattitaitoon on vaikuttanut tekemiseen paljon.
Enää hän ei jää vellomaan ikäviin tunteisiin.
Jussi Paanasen mukaan arvostus alaa kohtaan on kuitenkin noussut huomattavasti viime vuosikymmenen aikana.
Häirintäyhdyshenkilöiden näkyminen tapahtumissa on parantanut työoloja. Paananen toivoo, että parin vuoden sisään myös sopimusasiat olisivat kunnossa.
– Kun kuitenkin on kyse järjestötoiminnasta, niin se on hidas prosessi.
