LONTOO Venäjästä tulee vielä parlamentaarinen oikeusvaltio, sanoo eristyssellistä Siperiasta vapautunut oppositiopoliitikko Vladimir Kara-Murza.
Muutos Venäjällä on hänen mielestään vain ajan kysymys.
Brittiläis-venäläinen Kara-Murza muistuttaa, että Neuvostoliitto romahti muutamassa päivässä, kun sadattuhannet aseettomat kansalaiset lähtivät elokuussa 1991 kaduille vaatimaan muutosta.
Kara-Murzan mielestä ei ole epäilystäkään, etteikö tällainen voisi toistua uudestaan. Myös jo Venäjän tsaarin valta kaatui vuonna 1917 nopeasti, hän sanoo.
– Venäjällä muutos tapahtuu yhtäkkiä ja yllättäen kuin sormia napsauttamalla, eikä kukaan osaa valmistautua siihen ennakkoon, Kara-Murza sanoi viime perjantaina tavatessaan toimittajia Lontoossa.
Kara-Murza uskoo, että Venäjän sisällä riittää presidentti Vladimir Putinin vastustajia, jotka eivät näy mielipidetiedusteluissa vaan pienissä teoissa. Vastarinta näkyy hänen mukaansa esimerkiksi moskovalaismiehen hiljattain saamassa viiden vuoden vankeustuomiossa. Mies oli kertonut kyselyssä vastustavansa Ukrainan sotaa.
Vastarinta näkyi myös kymmeninä tuhansina ihmisinä, jotka lähtivät kaduille muistamaan kuollutta oppositiojohtajaa Aleksei Navalnyia. Ja ainakin parina kymmenenä tuhantena, jotka uskalsivat vastustaa kaduilla Ukrainan sotaa.
– Sain vankilaan joka kuukausi tuhansia kirjeitä tuntemattomilta ihmisiltä eri puolilta Venäjää. Heitä ei pelottanut kirjoittaa nimellään, vaikka nimet rekisteröitiin vankilassa, Kara-Murza muistelee.
”Putin ottaisi vankeja joka tapauksessa”
Kara-Murza istui vankeudessa yli kaksi vuotta. Hän vapautui elokuussa suurimmassa vankienvaihdossa Venäjän ja lännen välillä kylmän sodan jälkeen.
– Epätodellinen ei kuvaa lähellekään sitä, miltä minusta tuntuu puhua täällä. Vain muutama viikko sitten istuin yhä eristyksissä korkean turvaluokituksen vankilassa Siperiassa. Olin varma, etten pääse ulos, Kara-Murza sanoo.
Vankienvaihdossa Venäjä vapautti 16 poliittista vankia. Länsi palautti Venäjälle vakoojia, hakkereita ja murhaajan.
Kara-Murzan mukaan on väärin ajatella, että myöntyminen vankienvaihtoon rohkaisisi Venäjää ottamaan lisää vankeja. Esimerkiksi Britannia vastustaa myöntymistä panttivankien ottajien ehtoihin.
Putin ottaisi vankeja joka tapauksessa, Kara-Murza sanoo. Tällä hetkellä poliittisia vankeja on Venäjällä ennätysmäärä, yli 1 300.
– Demokratialle ei ole mitään arvokkaampaa ja tärkeämpää kuin ihmishenki. Tuolla päätöksellä säästettiin 16 ihmishenkeä helvetistä, jota Venäjän tämän päivän gulag-vankileirit edustavat, Kara-Murza sanoo.
Kara-Murzan vaimo Evgenia ja ystävä, Putinia vastustava kansainvälinen sijoittaja Bill Browder hakivat maailmalla aktiivisesti tukea Kara-Murzalle tämän vankeuden ajan.
Huoli oli suuri erityisesti sen jälkeen, kun Siperiaan vangittu oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi kuoli tämän vuoden helmikuussa. Virallisen Venäjän mukaan Navalnyi menehtyi sairauskohtaukseen. Navalnyin tukijat uskovat, että Venäjän viranomaiset surmasivat hänet.
Kara-Murzan olot Siperiassa olivat huonot. Hän heräsi liki vuoden ajan joka aamu kello viisi kuuden neliömetrin kokoisessa sellissä, jossa oli pieni ikkuna ja metallikalterit. Pienessä huoneessa pystyi vain kävelemään ympyrää tai tuijottamaan seinää. Ei ollut ketään, jonka kanssa keskustella. Kara-Murza sai kuunnella radiota, mutta sieltä kuului vain Venäjän propagandaa.
Nyt Kara-Murza on perheensä luona ja jatkaa Putinin vastustamista Venäjän ulkopuolelta. Hän myöntää, että tilanne vaatii totuttelua. Hän piti periaatteenaan sitä, että venäläisen poliitikon pitää olla Venäjällä, sillä ääni Venäjän ulkopuolelta kuuluu huonosti.
Työtä Venäjän ulkopuolella hankaloittaa muun muassa Venäjän ulkomaille paenneen opposition hajanaisuus ja keskinäiset riidat. Kara-Murza sanoo luottavansa siihen, että sivistynyt keskusteluyhteys löytyy, onhan Putinin vastustajilla yhteinen päämäärä saavuttaa demokratia.
– Olen aina uskonut, että opposition sisäiset erimielisyydet ovat pientä verrattuna yhteiseen taisteluun Kremlin väkivaltaista, murhanhimoista diktatuuria vastaan.
”Lännen on tärkeää näyttää, ettei se ole tavallisia venäläisiä vastaan”
Kara-Murza pitää tärkeänä, että länsi estää Putinia voittamasta Ukrainan sotaa.
Hänen mukaansa Venäjän-vastaiset pakotteet vuotavat liikaa.
Putinin hallinnosta hyötyviä ja lähipiiriin kuuluvia ihmisiä matkustaa yhä vapaasti Euroopan unionissa. Myös Putinin sotakoneistoa hyödyttävä tavara pääsee pakotteiden läpi Venäjälle. Kara-Murza mainitsee Kiovaan lastensairaalaan osuneen venäläisohjuksen, jossa oli kaksi lännessä valmistettua mikrosirua.
Kara-Murzan mukaan lännen on kuitenkin tärkeää näyttää tavallisille venäläisille, ettei se ole heitä vastaan. Hän arvostelee venäläisten maalittamista vain kansalaisuuden takia. Venäläiset ihmisoikeusaktivistit, toimittajat tai Putinin vainoamat ihmiset eivät pääse Venäjän passilla Venäjältä muun muassa Suomeen, Norjaan tai Baltian maihin.
– Se on vastoin Euroopan ihmisoikeussopimusta, jossa kielletään syrjiminen kansallisuuden perusteella, Kara-Murza sanoo.
Putinin jälkeisen Venäjän Kara-Murza visioi parlamentaariseksi, vaaleilla valituksi hallinnoksi. Alkuun tarvittaisiin hänen mukaansa totuuskomissio. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa rotusortovallan päätyttyä järjestetyssä totuuskomissiossa käytiin läpi hallinnon rikokset kansalaisia vastaan ja pyrittiin näin kansalliseen sovintoon.
Venäjällä tämä tarkoittaisi Kara-Murzan mukaan arkistojen avaamista niin Neuvostoliiton kuin Putinin ajoilta. Hän haluaa rikoksiin syyllistyneet vastuuseen ja Venäjän miehittämien alueiden palauttamista Ukrainalle.
Putinin ei saa antaa vetäytyä Ukrainasta niin, että hän säilyttää kasvonsa, Kara-Murza sanoo.
– Toivon Putinille hyvää terveyttä ja pitkää elämää, koska haluan hänet oikeuteen vastaamaan teoistaan.
– Haluan, että ihmiset, jotka menettivät perheenjäseniään Ukrainassa, näkevät hänen kasvonsa, kun hän istuu oikeudessa, Kara-Murza miettii.