Ari Vappula lopetti suuren sukutilan viljelyn, koska tienaa paremmin myymällä merkkivaatteita navetassa

Maatilojen kannattavuus on heikko. Huomattavan suuri osa viljelijäperheistä saa varsinaisen toimeentulonsa muusta yritystoiminnasta kuin alkutuotannosta.

Ari Vappula sanoo, että sukutilan viljelystä luopuminen oli iso päätös. Lopulta tärkeämmäksi asiaksi nousi se, että yritystoiminta voi jatkua, vaikka peltoja hoitaakin joku muu.
  • Mika Moksu

Jopa joka toinen maatila tekee myös muuta yritystoimintaa, selviää Pro Agrian keräämistä tiedoista. Yritystoiminnan merkitys alkutuotannon rinnalla on suuri, sillä se tuo monelle perheelle viljelyä suuremmat tulot.

Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2020 monialaisia maatiloja oli noin kolmannes tiloista, ja markkinatutkimusta tekevän Kantarin mukaan osuus on noin puolet. Eroavaisuus voi selittyä tilastointitavoilla.

Orimattilalaisilla Ari Vappulalla ja hänen puolisollaan Satu Hardenilla oli viime vuonna 420 hehtaaria viljeltyä peltoa Haaralan tilalla. Keskimääräisen maatilan koko on runsaat 50 hehtaaria.

Tilan koosta huolimatta viljely ei ollut taloudellisesti riittävän kannattavaa. Julkisten taloustietojen mukaan yritys teki viime vuonna 382 000 liikevaihdolla 130 000 euroa tappiota. Vaatekaupan osuus liikevaihdosta oli viime vuonna 245 000 euroa.

Satu Harden ja Ari Vappula myyvät merkkivaatteita vanhassa navetassa. Vaatekauppa syntyi harrastusmielessä, omasta kiinnostuksesta vaatteita kohtaan. Kuva: Juha-Petri Koponen

Lopulta tänä keväänä Vappula lopetti viljelyn kokonaan ja keskittyi myymään merkkivaatteita. Vaatekauppa on toiminut tilan yhteydessä jo viitisen vuotta. Haaralan tilaa on viljelty 1500-luvulta saakka, ja sukupolvien perinnön katkaiseminen oli iso päätös.

– Viime vuoden luvut olivat niin paljon vahvemmin vaatekaupan puolella, että viime syksynä teimme ratkaisun ajaa maatilaa alas. Tänä keväänä ei enää kylvetty yhtään mitään, Vappula sanoo.

Vanhassa navetassa ja netissä toimineesta vaatekaupasta tuli pääelinkeino. Viljelyn ja vaatekaupan liikevaihto jakautui lähes tasan puoliksi, mutta kaupan pitämisen matalammat kustannukset tekivät vaatteiden myymisestä lopulta kannattavampaa.

Suurin arvo on kuitenkin siinä, että nyt yrittäjäpariskunta pystyy nostamaan yrityksestään säännöllistä palkkaa tasaisesti vuoden ympäri.

– Aiemmin emme vuodenvaihteessa tienneet, mikä on seuraavan vuodenvaihteen tilanne, koska tuloihin vaikuttavat sää, politiikka ja markkinat melkoisesti. Nyt taloudelliset riskit ovat helpommin hallittavissa, Vappula sanoo.

Sivubisnes tuo leivän pöytään

Maatalouden kannattavuus on ollut laskusuunnassa viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana.

Heikko kannattavuus on vähentänyt tilojen määrää lähes puolella tällä vuosituhannella. Suurimmat tilat korjaavat jatkuvasti suuremman osuuden maatalouden kokonaistuotoksesta.

Pylväsdiagrammi, jossa näkyy laskeva trendi vuosien 2010 – 2024 aikana.Lähde: Luonnonvarakeskus
*Ennuste. Vuonna 2010 maanviljelijän valtionverotuksen alaisista tuloista 31,6 prosenttia tuli maataloudesta. Tämän vuoden ennuste on 22,4 prosenttia.

Samaan aikaan viljelijöiden tulot laskevat.

Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan maatilojen keskimääräinen yrittäjätulo on tänä vuonna 21 000 euroa. Se tarkoittaa alle kahdeksan euron tuntipalkkaa. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen tilastoista.

Pro Agrian kehityspäällikkö Pekka Häkkinen sanoo, että viljelyn rinnalla tehtävän yritystoiminnan liikevaihdot ovat yleensä pieniä, mutta usein niistä tulee viljelyä suurempi summa rahaa viljelijäperheen elannoksi.

Esimerkiksi talven auraukset voidaan hoitaa tilan traktoreilla, jolloin kalliiden koneiden hankinta- ja huoltokustannuksia saadaan jaettua tasaisemmin, ja yrityksen taloudellinen kannattavuus paranee.

– Olemme selkeästi havainneet sen, että pienimuotoisestikin aloitettu yritystoiminta kasvaa merkittäväksi toimeentulon lähteeksi, jopa maataloutta merkittävämmäksi, Häkkinen kertoo.

Vaatekauppana toimiva vanha navetta.
Satavuotias navetta palvelee nykyään vaatekauppana. Viime vuonna vaatekaupan liikevaihto oli noin 245000 euroa. Haaralan tila myy vaatteita myös verkossa. Kuva: Juha-Petri Koponen

Taloudellinen selkänoja viljelylle ja huoltovarmuudelle

Haaralan tilalla Orimattilassa sivubisnes vaatemyynnissä kasvoi nopeasti. Samaan aikaan viljelyn kustannukset, kuten polttoaineen hinta, nousivat kovaa vauhtia. Sivuelinkeinosta tuli viljelyn elinehto, jolla katettiin maatalouden investointeja.

Sama tilanne on monella muulla tilalla. Pro Agriasta arvioidaan, että monialaisten maatalousyritysten suhteellinen osuus kaikista tiloista laskee huomattavasti hitaammin kuin niiden tilojen, jotka harjoittavat pelkkää alkutuotantoa. Maa- ja metsätalousministeriössä ollaan samoilla linjoilla.

– Jotkut ennusteet osoittavat, että niiden määrä voisi jopa kasvaa. Esimerkiksi pienillä kasvinviljelytiloilla se tuottavuus voi olla aika heikkoakin, ja muun yritystoiminnan avulla saadaan pidettyä pellot viljeltyinä, Häkkinen sanoo.

Häkkinen muistuttaa, että heikosti kannattavalla viljelyllä on suuri merkitys huoltovarmuuden turvaamisessa. Siksi monipuolinen yritystoiminta on erittäin merkittävässä roolissa.

Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?

Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.